Siirtymä vetyyn luo myös uutta työtä

Suomeen perustettiin helmikuussa kansallinen vetyklusteri. Sen tärkein tavoite on vauhdittaa yritysten investointihankkeita.

Suomessa pitäisi pikaisesti saada liikkeelle demohankkeita, joilla voidaan testata ja skaalata tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille, sanoo vetyklusterin puheenjohtaja Outi Ervasti.

Etsikkoaika on nyt, sillä EU:n koronaelvytyspaketista jaetaan miljardikaupalla rahaa reilun parin vuoden ajan.

Sitä rahaa ei saa mihin tahansa hyvään hankkeeseen (LS 6.11.).

Valtavaa pottia jaettaessa keskeisiä kriteerejä ovat ilmastonmuutos ja kestävä vihreä kasvu. Vety täyttää kriteerit täydellisesti.

Vihreä vety on kutakuinkin päästötöntä, jos sitä tuotetaan tuuli-, aurinko- tai ydinvoimalla. Vetyä voidaan käyttää esimerkiksi teollisuuden, lentokoneiden ja raskaan liikenteen polttoaineena sekä asuntojen lämmityksessä.

Isona plussana on mahdollisuus varastoida sähköä. Vety voi olla tie myös synteettisiin polttoaineisiin ja kemikaaleihin.

Eurooppa kurottaa ilmastotavoitteisiinsa vedyn avulla. Puhutaan vihreästä siirtymästä kohti vetytaloutta.

Siinä kehityksessä Suomen kannattaa olla etujoukoissa. Ympäristö kiittää, mutta vety synnyttää myös uutta bisnestä ja työpaikkoja.

Yrityksissä markkinarako on haistettu. Mukaan lähti heti 30 yritystä, ja ohjausryhmässä ovat edustettuna muun muassa Neste, UPM, SSAB, Fortum, ABB ja Wärtsilä.

Teräsjätti SSAB:n tavoitteena on vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 7 prosenttia ja tarjota fossiilivapaita teräksiä markkinoille jo viiden vuoden päästä.

Nyt pitäisi juosta, mutta mihin suuntaan? ”Tällä hetkellä ollaan koko sektorilla siinä tilanteessa, että tiedetään tästä tulevan iso juttu, mutta on paljon epävarmuutta siitä, millaiset rahoituskriteerit tulevat”, kuvaa Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen STT:n haastattelussa.

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska lisää, että EU-sääntelyn pitää olla selvää ennen satojen miljoonien eurojen investointeja suuriin vetylaitoksin.