Sinä erosta särkynyt urhea vanhempi, jaksathan lastesi takia!

Avio- tai avoero. Valtava pettymys, suru, viha ja katkeruus. Elämä menee eron myötä täysin uuteen uskoon. On täysin ymmärrettävää, että on vaikeaa kohdata ihminen, joka on saanut kaiken tuon aikaan, saati sitten kommunikoida hänen kanssaan. Silloin kun on lapsia, kohtaamisilta ei voi välttyä.

Tunnemyrskyssä tulee helposti sorruttua kommunikoimaan lasten kanssa etävanhemmasta negatiiviseen sävyyn. Tuoko se kenties pientä helpotusta, kun lapset jakavat kanssasi samoja tunteita toista vanhempaansa kohtaan?

Jos lasten kanssa kommunikoi turvallisesta etävanhemmasta kielteisesti, kyse on vieraannuttamisesta, mikä on lapsille henkistä väkivaltaa. Näennäisesti lapsi alkaa tällöin itse vieroksumaan etävanhempaa.

Lievimmillään vieraannuttaminen on toisen vanhemman merkityksen vähättelyä. Pahimmillaan se on valehtelua, vääristelyä ja lasten manipulointia, mikä voi johtaa välien katkeamiseen toiseen vanhempaan täysin.

Lapsen hakutilanteissa vanhemmat eivät aina pysty kohtaamaan toisiaan, jolloin tilanne on lapselle erittäin hämmentävä. Lapsi tulee ikään kuin hylätyksi johonkin äidin ja isän väliseen ”pimeyteen”, jossa kukaan ei sanoita tilannetta tai tunteita.

Vaikka negatiiviset tunteet ex-puolisoa kohtaan olisivat kuinka valtavia tahansa, vanhempien tulisi kommunikoida keskenään samalla tavalla kuin he kommunikoisivat omien lastensa kanssa. Jos kohtaamiset ovat vähänkään vihamielisiä, lapset aistivat sen. Lapset herkästi ahdistuvat ja sulkeutuvat.

Lapset voivat myös käyttäytyä, kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kuitenkin kantavat sisällään sanoittamatonta ”ahdistus- tai surumöykkyä” valitettavan pitkälle aikuisuuteen.

Vieraannuttamisen vaikutukset eivät välttämättä näy lapsessa erityisesti. Vieraannuttamisen vaikutusten tunnistaminen vaatii syvää asiaan perehtyneisyyttä.

On surullista, että lapset usein myötäilevät vieraannuttajaa kaikessa, koska jollain tasolla pelkäävät menettävänsä hänetkin. Vieraannuttaminen altistaa vakaville itsetunto- ja mielenterveysongelmille. Saattaa kestää yllättävän kauan, ennen kuin aikuiseksi varttunut lapsi ymmärtää, mitä oikeastaan eron jälkeen tapahtui.

Miten siihen sitten pystyy, kohtaamaan lempeästi ihmisen, joka on ehkä tuhonnut juuri elämäsi ja perheesi, rikkonut sinut totaalisesti?

Vaikka lapset eivät sitä välttämättä itse osaa myöntää tai edes ajatella, läheiset ja hyväntahtoiset välit molempiin vanhempiin ovat heidän loppuelämänsä juuret. Kukapa meistä haluaisi lapsilleen heikot juuret, jolloin elämän pienetkin myrskytuulet voivat saada aikaan isoja tuhoja.

On tärkeää sanoittaa eron aiheuttamia tunteita lasten kanssa, sekä surua että vihaa, ja sallia kaikki eroon liittyvät tunteet. Vihan tunteen sanoittamisessa on tärkeää se, että on lupa olla vihainen erotilanteesta.

Jos kerrot vihaavasi lasten toista vanhempaa, se on heille todennäköisesti yhtä haitallista kuin se, että kertoisit vihaavasti lapsiasi. Jokainen ystävällinen eleesi lasten toista vanhempaa kohtaan on rakkaudenosoitus lapsillesi. Jokainen etävanhemman yhteydenotto on kuin vettä juurtuvalle taimelle.

Löydä siis sisältäsi urheus ja vahvuus lastesi takia ja anna vihan padon murtua kokonaan vain silloin, kun he eivät ole paikalla. Kaikista tärkeintä lapsellesi on usko siitä, että kaikesta selviää. On ihmeellistä, kuinka ihminen pystyy kun haluaa. Toivottavasti läheiset ja ystävät kantavat sinua. Lapsillesi se on liian iso taakka.

”Lapsen hakutilanteissa vanhemmat eivät aina pysty kohtaamaan toisiaan, jolloin tilanne on lapselle erittäin hämmentävä.”

Marika Heikkilä

Neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja