Netin hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmät, nettishoppailu, matkaoppaat ja robotit, muun muassa näitä kaikkia yhdistää tekoäly. Tekoäly on tullut älypuhelimien ja muiden kodinkoneiden muodossa meidän jokaisen kotiin.
Kovin moni ei asiaa kuitenkaan sen suuremmin päivittele. Tekoäly osaa olla näkymätön, mutta vaikuttava.
Tekoäly tai AI (artificial intelligence) on yleensä tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Se muuttuu sitä fiksummaksi, mitä enemmän sitä harjoittaa, ja mitä enemmän se saa kerättyä tietoa.
Instagramissa omaa elämäänsä avaava Milla Sofia Helsingistä on laittanut ihmiset kauneudellaan sekaisin. Vähissä vaatteissa poseeraavan naisen elämä näyttää kovin uskottavalta.
Todellisuudessa Milla-Sofiaa ei ole olemassa. Hän on tekoälyn avulla luotu keinotekoinen hahmo. Tämä tieto on saanut monet ihmettelemään, miten ovat voineet mennä ”retkuun”.
Tekoälyn yleistyessä myös lasten ohjaaminen digitaalisessa maailmassa on muuttunut entistäkin haastavammaksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaakin erityisen tekoäly-merkinnän käyttöön ottoa. Merkillä katsoja tietäisi, onko sisältö todellista vai tekoälyllä luotua.
Europolin tuoreen raportin mukaan jopa 90 prosenttia median sisällöstä tulee olemaan tekoälyn luomaa vuoteen 2026 mennessä. Tunnettujen kyberuhkien kuten kiusaamisen, digipeliriippuvuuden ja seksuaalisen sisällön, rinnalle on siis nousemassa uusi tuntematon uhka.
Liitosta todetaan, että jos vielä 50 vuotta sitten vanhempien tehtävä oli opettaa lapsi uimaan, nyt on aika pitää huolta sinisen valon sukupolven lapsista ja opettaa heidät uimaan median virrassa.
Tekoälyllä on laaja vaikutus lasten median käyttöön, sillä algoritmit määräävät, mitä videoita lapset katsovat, mitä uutisia he näkevät ja minkälaista sisältöä he kuluttavat.
Tekoälyn myötä todellisen ja kuvitteellisen raja on siis häilyvä, kuten me aikuisetkin olemme jo saaneet huomata.