Sipilä, siirtyivätkö kikypulmat Rinteelle?

Kilpailukykysopimus paransi tehdasteollisuuden arvonlisää Suomessa vuosina 2017 ja 2018 kaksitoista prosenttia. Tämä hyöty meni pääosin työnantajille.

Kikyn tarkoitus oli alentaa työn kustannuksia, ja näin parantaa kilpailukykyä, sekä lisätä investointeja. Suomen kaikki yritykset hyötyivät kikystä yli kolme miljardia euroa.

Kiky-sopimuksella sovittiin yksi vuosi ilman palkankorotuksia. Työaikoja pidennettiin ilman kompensaatiota. Sosiaaliturvamaksuja siirrettiin yrityksiltä palkansaajille. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista leikattiin kolmekymmentä prosenttia.

Tämän lisäksi valtio sopimukseen vedoten karsi omia valtion- osuuksiaan. Tämä oli valtava tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Samalla tämä oli verotulojen menetys niin kunnille kuin osittain valtiolle. Varsinkin kunnille tämä oli pirullinen verotuloja pienentävä sopimus. Kiky-sopimus leikkasi kunnallisveron tuottoa lähes kaksi prosenttia vuonna 2017:sta.

Kiky on voimassa vielä tämän vuoden. Kaikki palkansaajat menettivät palkkatuloina noin kolme miljardia euroa. Tähän lisätään kuntien veronkorotukset sekä yt-neuvottelut, lomautukset, irtisanomiset ym. toimenpiteet.

Kunnille merkittävin verotulojen lähde on ansiotuloverot. Valtiolle merkittävin on arvonlisävero. Näin köyhdytti, sekä köyhdyttää kansaa, kuntia kilpailukykysopimus.

Miten tämän kokee pääministeri Antti Rinne? Siirsikö edellinen Juha Sipilän hallitus taloudelliset ongelmat hänen hoidettavakseen?

Duunari