Sopiiko PS:n kenttä kokoomuksen kumppaniksi?

Perussuomalaisten puolueen (PS) johtajuuden siirryttyä Jussi Halla-aholta Riikka Purran komentoon on julkisuudessa yritetty vahvistaa käsitystä, että kokoomus olisi nyt saamassa mieleisensä hallituskumppanin. PS:n vastavalittu uusi johto ei ajatusta ole tyrmännyt. Mutta sopiiko kokoomuksen kanssa yhteiselon arki perussuomalaisten kenttäväelle?

PS:n johdon äärioikeistolaisesta retoriikasta mieltyneistä osa on ihan tavallisia työmiehiä, eläkeläisiä ja muita pienituloisia. Heille verovaroista tuotetut yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja muut palvelut ovat elintärkeitä. Kun nämä huomataan tulleen uhatuksi, niin mieli muuttuu.

Näin kävi, kun perussuomalaiset vietiin silloisen johtajan Timo Soinin johdolla keskustan Juha Sipilän hallitukseen, jossa toisena johtavana puolueena oli juuri kokoomus.

Sipilän hallituksen leikkaukset ja tavallisten palkansaajien surulliseksi kokema kiky-sopimus olivat yhtenä syynä silloisen perussuomalaisten puolueen hajoamiseen. Jo sitä ennen hallituskumppanuus keskustan ja kokoomuksen kanssa vaikutti siihen, että persupuolueen gallupkannatus lähti jyrkkään laskuun.

Julkisuudessa on nostettu jo vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen kärkipuolueeksi kokoomus. Siitä innostuneena kokoomusjohtaja Petteri Orpo on hallituskumppanuudesta vilkuillut perussuomalaisten suuntaan, muttei ehdoitta.

PS:n uusi puheenjohtaja Riikka Purra ei kuitenkaan edes työperäisessä maahanmuutossa lähennellyt kokoomusta. Sen sijaan aiemmin kokoomusta lähenteli nyt persujohtajuudesta väistynyt Jussi Halla-aho, joka veti puolueelle linjat palkka- ja työehtojen heikentämisestä. Tämä sopii kokoomukselle. Mutta mitä ajatellaan työehtojen heikentämisestä persujen kentällä?

Pentti Välimaa

Pori