Sotessa kokonaiskuva hämärtyy helposti yksityiskohtiin

Rauman soten kuluista 40 miljoonaa euroa menee Rauman ulkopuolelta ostettuun erikoissairaanhoitoon. Rauman omaan erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan kuluu 4 milj.euroa.

Sanomattakin on selvää, että valtaosa raumalaisista saa jo nyt merkittävän osan erikoissairaanhoidosta muualta kuin kotikaupungistaan. Osa Rauman poliklinikoista potee potilaspulaa.

Alustavissa neuvotteluissa sairaanhoitopiirin kanssa näytti siltä, että Raumalla jatkossa kannattaisi sairaanhoitopiirin tuottamana pitää lasten poliklinikka, korvatautien poliklinikka ja sisätautien poliklinikkaa.

Kirurgian poliklinikkaa voisi olla parina päivänä viikossa. Naistentautien nykyinen toiminta pystyttäisiin järjestämään Satasairaalan resursseilla Porissa henkilökuntaa lisäämättä. Ihotaudit ovat nytkin yksityisen ihotautilääkärin Rauman kaupungille myymää palvelua.

Sairaanhoitopiiri ei ole voinut antaa sitovaa lupausta toiminnan järjestämisestä Raumalla, koska osa Rauman erikoislääkäreistä on aiemmissa keskusteluissa ilmoittanut, ettei aio siirtyä sairaanhoitopiirin palvelukseen.

Sairaanhoitopiirillä ei sellaisessa tilanteessa ole mahdollisuutta toimintaa Raumalla tuottaa, jos erikoislääkärit eivät töihin jää.

Rauman poliklinikoilla on käynyt myös naapurikuntien asukkaita. Määrä on vaihdellut poliklinikasta riippuen 10–20 prosenttiin käynneistä. Naapurikuntien osuus on ollut koko ajan vähenevä.

Erikoislääkäreiden mielipidekirjoituksessa (LS 7.11.) mainittu Porin kaupungin erikoissairaanhoidon poliklinikka toimii vain porilaisten palveluna. Porin kaupunki ei ota vastaan naapurikuntien lähetteitä, ei laskuta naapurikuntia eikä potilaita poliklinikkamaksulla.

Porin kaupungin tietojärjestelmä ei käytä erikoissairaanhoidon piirteitä eli käytössä oleva järjestelmä on samanlainen, johon Rauman kaupunki on omaansa muuttamassa, mikäli Rauma luopuu omien erikoissairaanhoidon poliklinikoiden tuottamisesta.

Jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu. Rauma jatkaa vuokran maksua 400 000 euroa vuodessa sairaalan tyhjistä tiloista, pääterveysasema ja Perhekeskus jatkavat rapautuvissa toimitiloissa. Erillisenä pidettävä tietojärjestelmä vie 200 000 euroa vuodessa ylimääräisiä kuluja.

Raumalaisten terveyspalvelujen suurin ongelma ei ole erikoissairaanhoito vaan se, että lääkärin vastaanotolle ei saa aikaa. Onneksi emme kuitenkaan elä enää Rauman aluesairaalan suuruuden aikaa eli 80-lukua, jolloin 50-vuotiaat sairastuivat sydäninfarktiin. Hoidoksi oli tarjolla morfiinia ja vuodelepoa ja kuolema korjasi ison osan potilaista.

Päättäjiä pyydän katsomaan eteenpäin, vähintään viiden vuoden päähän, jolloin Rauman nykyisistä erikoislääkäreistä puolet on jo todennäköisesti eläkkeellä ja terveyskeskuksenkin pysyvistä lääkäreistä merkittävä osa.

Koko erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto on saatava samaan budjettiin ja saman järjestäjän vastuulle, jotta resurssit kohdennetaan potilaita auttamaan sairastumisen varhaisessa vaiheessa sekä ennaltaehkäisyyn.

Maakunnan kokoinen toimija on vahvempi ja houkuttelevampi työnantaja ammattilaisten rekrytointiin. Satakunnassakin on aika siirtyä omien poteroiden puolustamisesta yhteiseen rakentamiseen.

Marja-Leena Alho

veronmaksaja, entinen johtava ylilääkäri