Soteuudistus panee kaupungit koville

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan kuntalaiset haluavat palvelujen olevan saatavilla mahdollisimman lähellä kotia. Esimerkiksi koulujen ja terveysasemien merkitys lähipalveluina on korostunut entisestään.

Monelle kunta on mieluisin palvelun tuottaja. Yhä useampi kuitenkin toivoo mahdollisuutta valita verorahoitteisen palvelun myös yrityksen tai järjestön tuottamana esimerkiksi palveluseteliä käyttäen.

Pitkään käynnissä ollut keskustelu sote-uudistuksesta huolestuttaa ja pohdituttaa kuntalaisia, esimerkiksi säilyykö lähiterveysasema myös tulevaisuudessa, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Se on aiheellista pohdintaa.

Soteuudistus ei takaa, että terveyspalvelut säilyvät nykyisellään.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on siirtymässä kunnilta valtiolle tai mahdollisesti myöhemmin maakunnille. Se ei vielä ole ratkaisu perusongelmaan, joka pysyy ja hiljalleen pahenee.

Sen ongelman kaikki tietävät: miten saadaan verorahat riittämään vanhenevan väestön hyvään hoitoon?

Leveämmistä hartioista usein puhutaan, kun palveluiden järjestämisvastuuta siirretään kuntayhtymille, sairaanhoitopiireille, maakunnille tai valtiolle.

Suoranaisesti nämä siirrot eivät tuo lisää rahaa, joilla palveluja pyörittää.

Niinkin voisi väittää, että sote-uudistus on kätevä tapa ulkoistaa ikävien päätösten teko.

Jos sote toteutuu, neljän vuoden kuluttua rahat ovat vähissä etenkin seutukaupungeissa, arvioitiin Suomen Kuvalehden jutussa.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan suurin sopeutuspaine kohdistuisi Rauman kaltaisiin keskisuuriin kaupunkeihin.

Melkein kaikilla kaupungeilla on jo talouden tasapainotusohjelma, jolla pyritään hillitsemään menokasvua.

Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelma on lajissaan ihan tyypillinen tapaus. Myös siinä mielessä, että konsulttien suosituksia ja virkamiesten esityksiä on ollut vaikea saada läpi valtuustoissa.