Soteuudistustyössä hyvää ja huonoa

Tämänkertaista Sote-uudistusta Satakunnassa tehdään kahden ison hankkeen avulla. STM rahoittaa hankkeita reilusti. Toisella tehdään itse rakenneuudistusta ja toisella rakennetaan uutta sote-keskusmallia. 

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskushanke on erittäin hyvä asia. Hankkeella pyritään uudistamaan nykyisten terveyskeskusten kaavamaisia rutiineja. Palvelua parannetaan, asiakas tulee tärkeäksi.

Moni kipeä asiakas on joutunut taistelemaan viimeisillä voimillaan puhelimessa rutinoituneen hoidonarvioitsijahoitajan kanssa siitä, saako ajan terveyskeskukseen. Moni asiakas on luovuttanut taistelun ja varannut ajan yksityislääkäriltä ja on päässyt heti hoitoon. Tohtori Heikki Hiilamo Tampereen Yliopistosta toivoi A-studiossa sitä, että tulevaisuuden Sote-keskuksiin pääsisi samalla tavalla kuin yksityisiin palveluihin. Hiilamo piti nykykäytäntöjä kestämättömänä. Julkisten palvelujen kysyntä romahtaa, jos hoitoon pääsyä ei muuteta.

Yksi tärkeä hankeen uusi tavoite on se, että asiakkaan hoito alkaa heti ensimmäisessä kontaktissa. Luukulta luukulle pallottelun lopetetaan. Tämä tavoite on loistava. Varmasti merkittävä osa asiakkaan jatkoyhteyksistä lääkäriin tai hoitajaan voidaan hoitaa myös digiyhteyksillä sähköisesti.

On toki tiedostettava, ettei hankejohtajilla ole määräysvaltaa. Hyvät käytännöt on viisasta ottaa kuitenkin heti käyttöön. Uudella sote-keskusmallilla voidaan ratkaista iso osa sote-tavoitteista. Lisäksi nykyiseen kuntien sosiaalitoimen kuuluvaan nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen tarvittaisiin vastaavanlainen hanke. Tiedossa on, että kunnat eivät saa riittävästi palkattua ammattitaitoista henkilökuntaa nuorten mielenterveyspalveluihin. Myös kuntien vammaispalvelut kärsivät kroonista resurssipulaa, tämä ongelma on paljolti piilossa. Vanhusten kotihoito kasvaa koko ajan, sen järjestäminen on suurissa vaikeuksissa koko Suomessa. Kuka löytää kotihoitoon viisastenkiven?

Edellä kuvatut hyvät tavoitteet ja kuntien sosiaalitoimien resurssipulan ratkaiseminen voitaisiin toteuttaa ilman maakuntahallinnon rakentamista. Tämän turhan hallintotason suunnitteluun ja toteutukseen menee noin viisi vuotta siirtymäaikoineen ja valtavasti rahaa. Jo tänä vuonna syyskuun alussa pitäisi tätä uudistusta alkaa kaikissa maakunnissa tekemään väliaikaisen valmisteluelimen Vaten. Vatesta on henkilökohtaisia traumaattisia kokemuksia edellisen Sipilän hallituksen ajalta. Silloin, kun vate lakisääteisesti aloitti, keskeytettiin vapaaehtoinen Satakunnan Satasote- valmistelu. Kehitys, luovuus loppui silloin kuin seinään. Kokeneet maakuntapäättäjät laitettiin sivuun ja valtaosa työryhmistä lakkautettiin. Vate koostuu tehtävään määrätyistä virkamiehistä. Poliittinen vastuu ja todelliset suuret ratkaisut siirtyvät maakuntavaalien jälkeen. Silloin maakuntavaltuusto joutuu ensitöikseen äänestämään, mitkä palvelut maakunnasta lopetetaan rahanpuutteen vuoksi.

Kiurun soteuudistuksessa on sama puute kuin oli Sipilän yrityksessä. Kummassakin sotessa jäi tai jää ylisuuren erikoissairaanhoidon sisältö uudistuksen ulkopuolelle. Uudistetaan vain peruspalveluita, joka sinänsä on tärkeää. Sote-uudistuksen hallinnollinen uudistus tulisi toteuttaa Suomessa viiden yliopistollisen keskussairaalan ympärille ja maakuntahallinnon rakentamisesta tulisi ehdottomasti luopua!

Jukka Tuori

maakuntaneuvos