Sotevalmistelussa mitataan yhteistyökyky

Sote-lait on lopultakin hyväksytty eduskunnassa. Terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimet siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulta uudelle maakuntahallinnolle. Sitä ei kuitenkaan saa sanoa maakuntahallinnoksi, vaan hyvinvointialuehallinnoksi.

Miksi ei saa sanoa? Siksi, että meillä on jo maakuntahallinto.

Satakunnassa maakuntahallintoa edustaa Satakuntaliitto, joka toimii kuntien rahoituksella. Satakuntaliitolla on päävastuu aluekehitystyöstä. Siihen sisältyy mm. hankerahoittaminen, maakunnan strateginen suunnittelu, edunvalvonta ja maakuntakaavoitus.

Vuoden päästä meillä on todennäköisesti rinnakkain kaksi maakuntavaltuustoa ja hallitusta. On se vähän outo tilanne. Mistä löytyy satakuntalaisia osaavia, innostuneita ja luovia luottamushenkilöitä molempiin?

Satakuntaliiton luottamustehtävissä on luottamushenkilöitä maakunnan kaikista kunnista. Sitä on pidetty tärkeänä asiana. Tuleva ”maakuntavaltuusto” valitaan vaaleilla vuoden 2022 alkupuolella. Yksinkertaisella matematiikalla selviää se, että tällä vaalitavalla selvä enemmistö valtuutetuista tulee Porista ja Raumalta. Maakunnan muut kunnat saavat joitakin hajapaikkoja.

Mutta mitä kuuluu sote-valmisteluun?

Ylivoimaisesti suurin haaste tai oikeastaan vanhalla termillä sanottuna ongelma tulee olemaan rahojen riittämättömyys. Satakunnan ylisuuri erikoissairaanhoito pyrkii tietysti säilyttämään vähintään nykytasoiset budjettitulot.

Mutta miten saadaan riittävästi rahoitusta Sote-uudistuksen pääkohteelle, lähipalveluille, jotka toteutetaan kuntatasolla? Lähipalveluparannusta odotetaan erityisesti vanhustenhoitoon!

Se pitäisi olla kaikille ykkösasia. Myös nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden nykytila vaihtelee Satakunnan kuntien välillä luvattoman paljon. Pätevästä henkilöstöstä on krooninen pula, työn kuormittavuus ja matala palkkataso ovat suurin syy siihen, ettei alalle hakeuduta riittävästi.

Satakunnassa tehdään hyvää sote-valmistelua hanketyönä. Hanketoimijoilla ei ole kuitenkaan virallista asemaa. He voivat vain suositella esimerkiksi uusia toimintatapoja.

Nyt, kun ollaan siirtymässä viralliseen, lakisääteiseen virkamiesvalmisteluun (VATE-kokouksiin) pitäisi löytyä yhteistyöhaluisia, rohkeita henkilöitä valmistelemaan ja päättämään tulevasta palvelumallista.

Olisi varmaan viisasta käydä kuulostelemassa kokemuksia niissä Suomen maakunnissa, joissa erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi on jo yhdistetty yhdeksi toimijaksi. Virheistä voitaisiin oppia.

Valtava soteurakka on vasta alkamassa. Lähipalvelut eivät saa nyt unohtua, niiden takia uudistusta tehdään.

Toimiva sähköinen potilastietojärjestelmä pitää synnyttää. Keskittävästä ajattelusta pitäisi siirtyä hajautetun palvelujärjestelmän malliin, jossa digipalveluilla on myös rooli.

Satakunta voi onnistua, jos löytyy itsensä uhraavat, vastuuta pelkäämättömät viisaat avainhenkilöt valmistelutyön johtoon!

”Tällä vaalitavalla selvä enemmistö valtuutetuista tulee Porista ja Raumalta”

Jukka Tuori

maakuntaneuvos, Huittinen