Suklaasta apua korona-ahdistukseen

Suomalaiset rakastavat makeaa, olipa kyse sitten suklaasta, lakritsista, pastilleista tai irtomakeisista.

Jokainen suomalainen kuluttaa makeisiin noin 120 euroa vuodessa, kun vuonna 1990 summa oli noin 60 euroa.

Koronapandemian aikana suomalaiset ovat kotoilleet enemmän kuin aikoihin. Kotiin on vessapaperin lisäksi ostettu myös pullaa, keksejä ja makeisia.

Tästä huolimatta koronapandemia on kurittanut makeisvalmistajien taloutta, sillä esimerkiksi matkustajamyynti romahti kevään ensimmäisen korona-aallon tuoksinassa.

Myös kuluttajien ostotottumuksiin tuli muutoksia. Keväällä monessa kaupassa suljettiin irtomakeispisteet ja kulutus siirtyi pakattuihin makeissekoitepusseihin.

Fazer makeisille menekin vähentyminen on ollut viime vuoteen verrattuna voimakasta. Joinakin koronakuukausina vähentyminen on ollut yrityksen mukaan jopa 30 prosenttia.

Sitä, miten nopeasti ala tulee koronasta elpymään, on vaikea vielä ennustaa. Ainakaan matkustajamyynnin nopeaan palautumiseen ei taida yksikään valmistaja vielä uskoa.

Pysähtyminen tapahtui alalle poikkeuksellisen nopeasti. Näin radikaalit muutokset ovat olleet alalla äärimmäisen harvinaisia.

Joulumarkkinaa odotetaan sen sijaan toiveikkaana, vaikka rajoitukset vaikuttavatkin edelleen vahvasti niin kaupassakäyntiin kuin joulunviettotapoihin.

Joulumakeiset eivät ole samalla tavalla impulssituote kuin vaikkapa suklaapatukat. Fazer kuitenkin uskoo, että konvehdeilla on tänäkin vuonna kysyntää suomalaisten kodeissa.

Tutkimuksen mukaan jotkin perinteiset joulumakeiset ovat suomalaisille samankaltaisia ikonisia asioita kuin vaikkapa joulukuusi.

Korona-aikana suomalaiset ovat luottaneet siis erityisesti makeissekoitepusseihin ja tietysti suklaaseen. Erityisesti suklaata hamstrattiin kauppojen hyllyiltä keväällä.

Vanha uskomus siitä, että suklaa auttaa vaivaan kuin vaivaan näyttää siis pitävän edelleen vahvasti paikkansa.