Suomalainen ei laita pulloa roskiin

Suomalaiset ovat erittäin ahkeria pullonpalauttajia. Todennäköisesti olemme siinä jopa maailman parhaimpia. Pantillisista juomapakkauksista palautetaan yli 90 prosenttia.

Suomessa pullojen palautusjärjestelmä on tehty helpoksi, sillä se perustuu palautusautomaatteihin, jotka puolestaan sijaitsevat pääasiassa palautuskelpoisten pullojen myyntipisteiden läheisyydessä.

Suomessa palautetaan vuodessa yli miljardi juomatölkkiä, satoja miljoonia muovipulloja ja yli sata miljoonaa lasipulloa. Joka sekunti kiertoon palautuu noin 60 palautuspulloa tai -tölkkiä.

Voidaankin sanoa, että suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on loistava esimerkki siitä, miten ihmiset saadaan pienen palkinnon avulla aktiivisesti kierrättämään.

Vaikka suomalainen ei pulloa roskiin laita kuin äärimmäisessä hätätapauksessa, on parantamiseen edelleen varaan. Altian toukokuussa toteuttama kyselytutkimus paljastaa, että taskumattikokoinen pullo jää meiltäkin usein palauttamatta.

Pullon palauttamatta jättäminen liittyy usein epätietoisuuteen siitä, voiko pullon palauttaa. Pullo jää helposti palauttamatta myös erilaisilla festareilla.

Monilla festareilla lienee käytössä tölkkipantti. Sellainen on käytössä ainakin Raumanmeren juhannusjuhlilla.

Tölkkipantti on kaksi euroa ja maksun saa takaisin palauttaessaan tölkin myyntitiskille tai tölkkipalautuspisteeseen.

Pantti motivoi kummasti juhlakansaa palauttamaan tölkit oikeaan paikkaan.

Panttijärjestelmä on Suomessa valmistajille vapaaehtoinen, mutta hyvin suosittu. Suosio perustuu varmasti siihen, että panttijärjestelmään kuulumattomista pakkauksista peritään pakkausveroa.

Vaikka Suomessa pullonpalautusjärjestelmä toimii, on se muualla maailmassa melko harvinainen.

Juomapakkausten pantillisuus on kansainvälisten kokemusten perusteella todettu ylivoimaiseksi tavaksi huolehtia niiden kierrätyksestä.

Monen suomalaisen sydänalasta varmasti ottaa jatkossakin, kun ulkomailla näkee pulloista tursuavia roskiksia ja ojanpenkkoja.