Rauman maauimala eli Makis on aloittanut uima-altaan täyttämisen jo viime viikolla. Se on selvä kesän merkki siinä missä ensimmäinen voikukka, leikattu ruoho tai pääskynen. Harvoin tulee ajatelleeksi, että tuollaisen ison altaan täyttämiseen kuluu sekä aikaa että iso määrä vettä. Uimaan Makikseen pääsee reilun viikon päästä.
Maauimalat ovat olleet kautta aikain erityisesti lasten ja nuorten suosiossa. Puhdas vesi ja turvallinen ympäristö ovatkin hyvä oppimisalusta uimataidolle.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Uimataitoviikkoa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) haluaa jälleen korostaa uimataidon merkitystä ja uimaopetuksen tärkeyttä Suomessa.
Uimataito on taito, joka tarjoaa elämyksiä, edistää hyvinvointia ja lisää turvallisuutta. Suomessa, jossa on lukemattoman paljon erilaisia vesistöjä, uimataito on suorastaan elintärkeä taito.
Ikävä uutinen on se, että suomalaisten uimataito on alkanut rapistua. Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan henkilö on uimataitoinen, kun hän pystyy veteen pudottuaan uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että Suomessa enää vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 53 prosenttia aikuisista on uimataitoisia. Tieto on yllättävä.
Koulut ovat avainasemassa lasten uimaan oppimisessa. Niiden merkitys korostuu etenkin heikoimman uimataidon omaavilla oppilailla. Ilman koulujen uinninopetusta täysin uimataidottomien kuudesluokkalaisten määrä olisi merkittävästi nykyistä suurempi.
Koulujen uimaopetuksen lisäksi uintiin ja uimataitoon tulisi suhtautua positiivisesti ja kannustavasti myös kotona. Mitä nuorempana lapsi tutustutetaan veteen, sen todennäköisemmin hän oppii myös uimaan mahdollisimman varhain. Samalla hänelle muodostuu positiivinen kokemus veteen elementtinä.
Uinti-innostus voi nimittäin hiipua, jos läheiset ihmiset suhtautuvat siihen kovin nihkeästi. Kuten monet muutkin taidot, kehittyy uimataitokin vain uimalla.
Uimahousuja ei siis kannata jättää kotiin, jos koulussa on uimahallipäivä.