Suomalaiset luottavat poliisiin

Viimeisimmän selvityksen mukaan suomalaiset luottavat edelleen poliisiin. Myös keskeisten sidosryhmien edustajista 97 prosenttia arvioi poliisin maineen erittäin tai jokseenkin hyväksi. Kyselyyn vastasi poliittisia vaikuttajia, kunnanjohtajia, johtavia virkamiehiä, poliisin neuvottelukuntien jäseniä sekä järjestöjen edustajia.

Hyvä maine syntyy siitä, että tekee oikeita asioita ja kertoo niistä. Hyvä maine vaikuttaa suoraan luottamukseen ja siihen, miten mitä tahansa organisaatiota tuetaan, miten sen kantoja kuunnellaan, sen puolesta puhutaan tai sen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Oman asuinalueen turvallisuus koetaan paremmaksi kuin vuosituhannen alussa. Perinteiset uhat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään, vaikka uusia ilmiöitä tulee jatkuvasti eteen.

Esimerkiksi verkossa tehtailtavat rikokset ovat ylittäneet rahassa mitattuna globaalin huumekaupan. Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä ja lähisuhdeväkivalta lisääntyvät.

Poliisien määrä kasvoi viime vuonna lähes sadalla henkilötyövuodella. Lisäresursseja on kohdennettu muun muassa ihmiskaupan ja verkossa tapahtuvien rikosten torjuntaan ja tutkintaan.

Ensi vuoden loppuun mennessä poliisien määrä on tarkoitus nostaa 7 500 henkilötyövuoteen. Vuonna 2030 Suomeen tarvitaan jo 8 200 poliisia.

Poliisin tehtäväkenttä on monimutkaistunut ja osaamisen vaatimustaso moninkertaistunut. Olosuhteet ovat pakottaneet priorisoimaan ja venymään.

Seurauksena on ollut, että rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet, eikä poliisipartio ole enää tuttu näky kylillä ja pienissä kaupungeissa.

Raumallakin on ihmetelty, miten poliisi ei puutu tiukemmalla kädellä esimerkiksi mopoilijoiden törttöilyihin.

Jos poliisi ei näy, vaarana on kansalaisten luottamuksen mureneminen.

Yhteiskunnan tuleekin varmistaa, että poliisin resurssit ja lainsäädäntö olisivat mahdollisimman hyvin tasapainossa toimintaympäristön ja annettujen tavoitteiden kanssa tulevaisuudessakin.