Nato-maana Suomen odotetaan puolustavan Baltiaa

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista viime sunnuntaina Presidentinlinnassa.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista viime sunnuntaina Presidentinlinnassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Suomen Nato-hakemuksen vuoksi laajaa kansainvälistä huomiota kerännyt Arrow 22 -sotaharjoitus päättyi viime perjantaina. Loppuvaiheessa Säkylässä treenasivat Porin prikaatin ja USA:n joukot.

Kansainvälinen toiminta jatkuu heti. Maavoimat on mukana huomenna keskiviikkona alkavassa Siil 22 -sotaharjoituksessa Virossa.

Porin prikaati johtaa 240 hengen suomalaisosastoa, johon kuuluu myös reserviläisiä ja varusmiehiä.

Siilipuolustusta harjoitellaan isolla joukolla, noin 15 000 ihmistä yhdestätoista maasta.

Merivoimilla on tällä viikolla käynnissä useampi kansainvälinen harjoitus. Saaristomerellä voi nähdä Ruotsin merivoimien kalustoa ja Ahvenanmaan eteläpuolella myös USA:n aluksia.

F/A-18 Hornet ja kolme JAS 39 Gripen -hävittäjää. Kuva: Ilmavoimat

Maalla, merellä ja kyllä, ilmassa kanssa. Ilmavoimien Hornet-hävittäjiä lentää tällä viikolla Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoituksessa.

Tällä aktiivisuudella ei ole suoraa kytköstä Suomen Natoon liittymiseen. Näistä harjoituksista on sovittu jo viime vuonna.

Naton järjestämiin sotaharjoituksiin Suomi on kumppanimaana osallistunut säännöllisesti jo vuosien ajan.

Nato-jäsenyys tulee kuitenkin lisäämään harjoitusten määrää ja kokoa. Se on selvä.

Naton tukikohtaa, pysyviä joukkoja rauhan aikana tai ydinaseita jäsenyys ei velvoittaisi Suomea alueelleen ottamaan.

Norja ja Tanska ovat rajanneet noin. Kumpikin maa lähettää sotilaita Baltian maihin ja osallistuu Nato-operaatioihin. Sitä tullaan edellyttämään myös Suomelta, ja ihan perustellusti. Nato on liitto, ei asiakkuus.

Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, ajattelu muuttui nopeasti monessa maassa. Esimerkiksi Viro lobbasi pitkään saadakseen Nato-tukikohdan turvakseen. Pysyviä joukkoja Natolla on myös Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Tukikohtia on tarkoitus perustaa myös muihin Itä-Euroopan maihin.

Paikallisesti mielenkiintoinen kysymys on voisiko Nato-tukikohdan sijoittaa Porin prikaatiin Säkylään. Sinnehän on keskitetty kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutus.