Suomen talous tuuliajolla

UPM kertoi elokuussa, että se suunnittelee Jämsässä Kaipolan paperitehtaan sulkemista.
UPM kertoi elokuussa, että se suunnittelee Jämsässä Kaipolan paperitehtaan sulkemista. Kuva: Tommi Anttonen

Poliitikot hokivat pitkin kesää viennin autuaaksitekevyyttä. Nyt kun UMP:n pääjohtaja, vuorineuvos Jussi Pesonen, piti meille Ykkösaamussa oppitunnin kilpailukyvyn välttämättömyydestä, valtakuntaan laskeutui hiljaisuus.

Luulisi että suomalaispääjohtajaa, joka johtaa maailman suurinta paperinvalmistajakonsernia, kannattaisi kuunnella.

Hän katsoi, ettei Suomi ole yhteiskuntana oppinut elämään yhteisvaluutta euron maailmassa, vaikka euroon liittymisestä on pian 20 vuotta. Hän varoi sanomasta kielen päällä pyörivää ajatusta ”kun ei voida devalvoida”.

Toinen teemoista oli että, ”jokaisen tuotteen tulee olla hintakilpailukykyinen”, muuten tehtaat töröttävät tyhjyyttään.

Aiemmin Pesonen oli lehtihaastattelussa todennut, että ”kymmenessä vuodessa vain kahtena vuonna metsäteollisuus teki investointeja poistoja enemmän”.

Teollisuustuotannon kannattamattomuudesta kielii myös se, että Suomen ulkomaankauppa on ollut alijäämäistä vuodesta 2011 alkaen.

Eli suomalainen työ on ylihintaista. Keskitetyt palkkaratkaisut ovat sallineet palkkojen nousun kannattavuuden kustannuksella. Esimerkiksi vasta viime vuonna Suomen kokonaistuotanto saavutti finanssikriisiä edeltäneen tason.

Kuitenkin tänä aikana palkat nousivat 30 prosenttia. Ammattiyhdistysväki vähät välittää taloustieteen perusperiaatteesta: palkat eivät saa kuin tilapäisesti nousta tuotantokustannuksia korkeammiksi.

Vertailtaessa Suomen sijoittumista EU-perheessä, havaitaan EU:n asukaskohtaisen ostovoimakorjatun bkt:n kasvaneen vuodesta 2007 viime vuoteen 10 prosenttia.

Samanaikaisesti EU:n ulkopuolisten G7-maiden kuten USA, Kanada, Japani, Kiina ja Venäjä kasvu oli 15 prosenttia, Suomen ”kasvu” oli miinus 0,6 prosenttia.

EU ei voi kehua taloudellisilla saavutuksillaan. Herää kysymys onko Suomen valuutan oltava eurosidonnainen, vaan käydä kuten Ruotsi ja Norja kauppaa omalla valuutalla. Oma, kelluva valuutta turvaisi sisäänrakentuvasti kilpailukyvyn.

Siis, kun emme ole koskaan juridisesti EU:hun, emmekä euroon, liittyneetkään; niin irtaudutaan!

”Keskitetyt palkkaratkaisut ovat sallineet palkkojen nousun kannattavuuden kustannuksella.”

Heikki Elonheimo