Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden huippua useilla mittareilla tarkasteltuna. Tämä käy ilmi OECD:n raportista 2015. Raportissa kuitenkin todetaan, että terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on ongelmia. Suomalaisista 4 prosenttia ilmoitti, etteivät ole saaneet tarvitsemaansa hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonon vuoksi.
Mitattiin myös eri maiden järjestelmien kustannustehokkuutta. Terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen on OECD-maissa 8.9 prosenttia. Suomessa osuus on hieman korkeampi 9,4 prosenttia. Luku ei kerro palvelujen kattavuudesta eikä tasosta. Suomi pärjää kustannusten kannalta hyvin, jos otetaan vertailukohdaksi Ruotsin 11,0 prosenttia, Norjan 10,0 prosenttia ja USA:n 16,9 prosenttia.
Tammikuulla 2017 EU-vertailussa Suomen terveydenhuolto todettiin erityisen tehokkaaksi hintaansa nähden. Kokonaissijoitus oli 35 maan joukossa 8, mutta erot sijoille 3–8 päätyneiden välillä olivat pienet.
Kansainvälisessä vertailussa saamme moitteita järjestelmämme eriarvoisuudesta. Työssä käyvien ja taajamissa asuvien mahdollisuudet saada hoitoa ovat muita korkeammat.
Lääkäriliiton tilaamassa kyselyssä vuodelta 2012 kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä kunnan terveyspalveluihin. Toisaalta 56 prosenttia koki odotusajat ongelmalliseksi hoitoonpääsyssä terveyskeskukseen ja 47 prosenttia sairaalaan. Kyselyn aikaan lääkäripula oli pahimmillaan. Nyt vaje on enää 5 prosenttia.
Aivan tuoreen kyselyn mukaan vastaanotolle pääsyn terveyskeskuksen kokee ongelmaksi 41 prosenttia. Luku on edelleen huolestuttavan korkea, mutta koettu tilanne on silti parantunut. Terveyskeskusten lääkärivaje on kuitenkin Satakunnassa noin kaksi kertaa valtakunnallista tasoa korkeampi, 9.3 prosenttia. Siis joka 10. virka on vailla vakituista tai tilapäistä haltijaa. Onnistuisiko muullakin Satakunnassa Pohjois-Satakunnan ”ihme”. Siellä on kaikki virat täynnä.
THL:n kyselytutkimuksessa 2016 enemmistö väestöstä luottaa palvelujen toimivuuteen. Kunnallisalan kehittämissäätiön 2016 julkaisema tutkimus kertoo, että 90 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväinen terveydenhuollossa saamaansa hoitoon
Eri selvityksessä on siis todettu Suomen terveydenhuolto laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. Yleisellä tasolla suomalaiset ovat itsekin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Erikoissairaanhoidon jonoja on saatu kuriin annetuilla uhkasakoilla. Terveyskeskusjonoja on osittain saatu lyhennettyä lääkäritilanteen paranemisen myötä.
Kipupisteenä ovat silti edelleen jonot. Onko se riittävä perustelu tehdä suunnitellun laajuinen muutos? Poistuvatko sillä jonot? Mitä tapahtuu kustannuksille? Mitä tapahtuu hoitoketjujen yhtenäisyydelle ja sitä kautta hoidon laadulle? Suomessa on useita terveyskeskuksia, jotka ovat onnistuneet jonojen selvittämisestä nykyjärjestelmällä. Pitäisikö tällaisten terveyskeskusten malli jalkauttaa kaikkialle?
Pekka T. JaatinenLT, terveydenhuollon dosentti, sosiaali- ja terveysjohtaja, emeritus