Näkyvin muutos eduskuntavaaleissa oli Suomen poliittisen värikartan uusiksi maalaaminen. Keskusta ei enää ole suurin puolue yhdessäkään vaalipiirissä.
Kaksissa viime vaaleissa yhteensä 26 paikkaa menettäneen keskustan paikka on seuraavaksi oppositiossa, linjasi puheenjohtaja Annika Saarikko.
Kolmen suuren aikaan. Suomessa oli pitkään kolme suurta puoluetta eli sdp, kokoomus ja keskusta.
Niin on jälleen, mutta sillä erotuksella, että se kolmas suuri on keskustan sijaan perussuomalaiset.
Perussuomalaisista tuli suurin puolue perinteisillä keskustan alueilla ja myös demarien hallitsemassa Satakunnassa.
Hallitusvastuu painoi, mutta hieman erikoisella tavalla.
Pääministeripuolue sdp onnistui jopa lisäämään eduskuntapaikkojaan. Sen sijaan pienemmät hallituskumppanit keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto ottivat takkiin.
Vituttaa kuin pientä eläintä, tiivisti tuntonsa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Käännös oikeaan päin näyttää todennäköiseltä, sillä vanhalla hallituspohjalla ei ole mahdollisuutta jatkaa. Keskusta hyppäsi jo ennen vaaleja kelkasta, jonka koki kulkevan väärään suuntaan.
Uutta hallitusta kootaan kokoomuksen vedolla. Aisapariksi on tarjolla toinen suuri vaalivoittaja perussuomalaiset tai hyvin pintansa pitänyt sdp.
Kimurantiksi kuvion tekee, että demarit ei lähde kimppaan perussuomalaisten kanssa.
Ruotsissa päädyttiin vähän vastaavassa tilanteessa vähemmistöhallitukseen, joka tekee yhteistyötä ”perusruotsalaisten” kanssa. Ei ideaali ratkaisu.
Rauman seudun vinkkelistä katsottuna vaalit eivät paljon paremmin olisi voineet mennä.
Raumalainen Matias Marttinen (kok.) ja euralainen Eeva Kalli (kesk.) saivat kansalta vahvan valtakirjan jatkaa hyvää työtään eduskunnassa.
Demarit saivat pidettyä perinteisen raumalaispaikkansa, kun tukea keskitettiin Juha Viitalalle. Hänen äänistään 91 prosenttia tuli Raumalta ja Eurajoelta.
Varsinais-Suomessa uusikaupunkilainen Mauri Kontu (kesk.) jäi niukasti valintarajan alapuolelle.