Toukokuun kahdestoista päivä 2022 jää Suomen historiaan suuren muutoksen ajankohtana. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat yhdessä kannattavansa Suomen nopeaa hakeutumista sotilasliitto Naton jäseneksi.
Ilmoitus ei tullut yllätyksenä kenellekään Suomessa. Kaikki tietävät, että asiaa on ahkerasti valmisteltu kulisseissa – ja kevään edetessä yhä avoimemmin myös julkisuudessa.
Vaikka ilmoitus oli odotettu, niin onhan sen merkitys valtavan suuri.
Suomesta tulee nyt virallisesti täysiverinen länsileirin maa.
Nimellinenkin puolueettomuus on pian historiaa, kun Suomi kuuluu sekä Euroopan unioniin että Natoon.
Viime kuukausina on varmistettu, että Natoon liittymisellä on laaja tuki eduskunnassa. Maanantaina alkava eduskuntakäsittely on lähinnä muodollisuus.
Presidentti ja keskeiset ministerit ovat pitäneet aktiivisesti yhteyttä Nato-maiden johtajiin sen varmistamiseksi, että Suomi toivotetaan tervetulleeksi sotilasliittoon. Siitäkään ei epäselvyyttä ole.
Tästä alkaa uudenlaisen itsenäisyyden aika.
Suomi oli pitkään osa Ruotsia, sitten satakunta vuotta osa Venäjää.
Hävityn maailmansodan jälkeen Suomi oli länsimaa, jonka itsenäisyys oli suhteellista. YYA-sopimus pakotti kysymään aina suuren itänaapurin kantaa. Kylmän sodan maailmassa Suomi laskettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Niin idässä kuin lännessä.
Neuvostoliiton kaaduttua Suomi uskalsi ottaa pidempiä askelia kohti länttä. Niistä tärkein oli Euroopan unioniin liittyminen. Silloin puhuttiin paljon taloudesta, mutta mietittiin myös turvallisuutta.
Natoon suomalaisten enemmistö ei silti mielinyt. Ei ennen kuin totuus Venäjän toiminnasta ja tavoitteista pala palalta valkeni suomalaisille.
Oli pakko myöntää, että Venäjälle Suomen liittoutumattomuus tarkoittaa yhä YYA-sopimuksen asetelmaa. Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.
Siksi oli huojentavaa kuulla ensin Britannian puolustusministerin ja sitten pääministerin vakuutukset, että Britannia puolustaa Suomea ja Ruotsia. Se on viesti, jonka Vladimir Putin ottaa tosissaan.