Suomi ei voi olla puolueeton maa

Suomalaisten enemmistö vastustaa edelleen vahvasti Nato-jäsenyyttä.

Ylen helmikuussa Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 51 prosenttia vastaajista ei halua Suomen liittyvän läntiseen puolustusliittoon. Nato-jäsenyyden puolesta liputti vain 21 prosenttia vastaajista.

Huomion arvoista kuitenkin on, että kasvavalla osalla suomalaisista ei ole selvää kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

Epävarmuutta lienee lisännyt USA:n uusi presidentti Donald Trump Naton asemaa kyseenalaistaneilla lausunnoillaan.

Mutta eniten epävarmuutta herättää Venäjä, joka pyrkii palauttamaan Neuvostoliiton aikaista suurvalta-asemaansa monin keinoin. Ja tähän keinovalikoimaan kuuluu perinteinen sodankäyntikin.

Hallituksen puolustusselontekoa eilen esitellyt puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) piti tärkeimpänä linjauksena sitä, että puolustusvoimat saa lisää resursseja, eikä jopa kymmenen miljardin euron asehankinnoista tulla tinkimään.

Tästä eduskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys, mikä on kokonaisturvallisuuden kannalta erinomaisen tärkeä asia.

Niinistön sanoin: vaikkei Venäjällä juuri nyt olekaan tahtoa uhata Suomea, niin sinisilmäinen ei parane olla, vaan kaikkeen pitää varautua.

Viestin maailmalle lähetti valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) julistamalla Suomen pitävän huolta omasta turvallisuudestaan. Emme ole vapaamatkustajia, hän painotti.

Se oli signaali Yhdysvaltojen ja Naton suuntaan. Selonteon mukaan Suomella on valmius hakea Nato-jäsenyyttä.

Orpo sanoi suorasanaisesti myös sen, ettei Suomi Euroopan unionin jäsenenä voi olla puolueeton maa. Suomi kuuluu länteen. Asiallisesti ottaen Suomi on jo avoliitossa Naton kanssa.

Selonteossa nostetaan esille Ruotsin erityisasema. Länsinaapurin sotilaallisen avun varaan ei paljon voi laskea.

Taas Niinistön sanoin: Ruotsi auttaa Suomea, jos siitä on Ruotsille hyötyä.

”Ruotsi auttaa Suomea, jos siitä on Ruotsille hyötyä.”