Suomi EM-kisoihin, muuttuuko mikään?

Tänään se kaiken järjen mukaan tapahtuu: Suomi menee ensi kertaa jalkapallon arvokisoihin. Paikka EM-lopputurnaukseen varmistuisi kotivoitolla Liechtensteinista.

Tasoeron pitäisi tulla esille perjantai-iltana niin, että Huuhkajat vapauttavan voiton rutistaa.

Valtava kollektiivinen huokaus kuuluu kisa- ja kotikatsomoista kautta maan, kun tähtihyökkääjä Teemu Pukki tai joku muu upottaa pallon minimaan verkkoon Töölön stadionilla.

Suomalainen jalkapalloväki on elätellyt kisaunelmaa vuosikymmenten ajan. Toiveet olivat korkealla varsinkin viime vuosikymmenellä, kun suomalaisia pelasi Englannin Valioliigassa kaikkiaan toistakymmentä.

Haaveet ovat aina kaatuneet. Muutaman kerran suuren toiveen toteutuminen jäänyt vain yhden maalin tai yhden voiton päähän.

Jalkapallo on harrastetuin urheilulaji Suomessa, joten potentiaalia riittää. Tähän mennessä määrä ei ole jalostunut laaduksi. Yksittäisiä maailmanluokan pelaajia lukuun ottamatta.

Huuhkajista kansainvälisiä huippupelaajia on oikeastaan vain kaksi, hyökkääjä Teemu Pukki ja maalivahti Lukas Hradecky.

Päävalmentaja Markku Kanerva on saanut ryhmäänsä innostuneen ja luottavaisen ilmapiirin. Huuhkajat vaikuttaa yhtenäisemmältä kuin ennen.

EM-paikka varmistunee, mutta mikä on sen merkitys?

Maajoukkuepelaajien kurssi pelaajamarkkinoilla nousee, jotkut pääsevät ehkä suurempiin liigoihin tai parempiin joukkueisiin.

Palloliitto saa palkintorahaa ja parempia yhteistyösopimuksia. Ne miljoonat pitäisi osata käyttää viisaasti lajin kehittämiseen.

Pysyvämmän futisbuumin syntyyn vaaditaan vielä se, että Huuhkajat esiintyy edukseen EM-kisoissa – ja etenee lopputurnaukseen toisenkin kerran.

PS. Pilkuntarkoille lukijoille mainittakoon vielä, että naisten EM-kisoissa Suomi on pelannut kolmesti. Naismaajoukkue on parhaimmillaan sijoittunut jaetulle kolmannelle sijalle.

”Tähtiä on vähän, mutta Huuhkajat vaikuttaa yhtenäisemmältä kuin ennen.”