Suomi on kahvi- kulttuurin mahtimaa

Suomalaiset juovat kahvia reilusti yli kymmenen kiloa henkeä kohden. Se on eniten koko maailmassa.

Suomi on siis kahvikulttuurin mahtimaa, ja on ollut sitä jo pitkään. Kahvin kulutus asukasta kohti on pysynyt kymmenen kilon kieppeillä jo vuosikymmeniä.

Otsikon väite on raflaava, mutta sille on perustelunsa. Kahvikiloissa ja -litroissa meitä ei voita kukaan.

Monen suomalaisen arkeen kuuluvat aamukahvit, taukokahvit, lounaskahvit, palaverikahvit ja niin edelleen. Viisi kupillista päivässä ei ole määrä eikä mikään meille.

Kokoontuvatpa suomalaiset yhteen mistä tahansa syystä, yksi on melkein varmaa: me juomme kahvia. Joskus ennen, joskus jälkeen tilaisuuden. Ja usein sekä että.

Tähän suhteutettuna puhumme kahvista aika vähän. Paitsi ehkä hinnoista, sillä kahvi on perinteisesti ollut yksi kaupan sisäänvetotuotteista.

Kahvibrändit sen sijaan eivät herätä intohimoja lainkaan samassa mitassa kuin vaikkapa viinilaadut tai olutmerkit. Harvoin kuulee innokasta kinastelua onko Kulta Katriina parempaa kuin Juhla Mokka.

Juotavan kahvin määrän lisäksi suomalainen erikoisuus on vaaleapaahtoisen kahvin suuri suosio. Tummat paahdot ovat nousussa, mutta edelleen niiden osuus suomalaisten hörppimästä kahvista on pieni.

Kahvin suurkuluttajina suomalaisten voisi luulla arvostavan kahvia erityisesti. Todellisuus on toisenlainen.

Oluensa suomalainen osaa ehkä vaatia tarjoiltavan viileänä, mutta kahvin kanssa emme ole kovin kranttuja. Jopa joissakin kahviloissa saattaa tarjolla olla liian pitkään seissyttä ja siksi kitkerää mustaa myrkkyä. Puhumattakaan eri yleisötilaisuuksissa tarjolla olevista laihoista litkuista.

Viime vuosina myös kahvilakulttuuri on alkanut nostaa päätään Suomessa ja myös Raumalla. Se on hieno juttu se.

”Kokoontuvatpa suomalaiset yhteen mistä tahansa syystä, yksi on melkein varmaa: he juovat kahvia.”