Suurella osalla koululaisista menee hyvin, sikses

Lukuvuosi on useimmissa oppilaitoksissa päättynyt tai päättymässä. Takana on jo pitkään jatkunut vaihtelevien poikkeusjärjestelyjen aikakausi.

Toivon mukaan pahin on koronakriisissä ohi, kun opintojen pariin syksyllä palataan.

Peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen tilanteesta on taas puhuttu paljon. Yleinen mielikuva taitaa olla, että ongelmia riittää – tai että ainakin niitä on enemmän kuin ennen.

Koulupsykologi Suvi Eskelinen nostaisi enemmän positiivisia uutisia esille ja keskustelun aiheeksi. Suurella osalla nuorista menee kuitenkin hyvin, hän korosti Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tuhansia nuoria urallaan tavannut koulupsykologi yllättää sanomalla, että suurin osa nuorista voi paremmin kuin ennen.

Todisteeksi koulupsykologi tarjoaa kouluterveystutkimuksia. Usein niistä otsikoihin nousevat päihteet ja pahoinvointi, mutta kyllä tilastot kertovat hyvästä kehityksestä.

Kuten Eskelinen luettelee: nuoret viihtyvät koulussa, kiusaaminen, väkivalta ja päihteiden käyttö on vähentynyt, vanhemmat tietävät missä nuoret ovat ja niin edelleen.

Nuorten ahdistusoireilu on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt. Ilmiö näkyi jo ennen koronaa.

Koulupsykologin näkemys on tässäkin rohkaiseva.

Nykynuorten kynnys hakea apua on matalampi kuin heidän vanhemmillaan, ja usein ahdistus helpottaa melko pian. Eskelisen mukaan vakavat mielenterveyshäiriöt eivät ole yleistyneet.

Oikeita ongelmiakin esiintyy, osalla nuorista pahoja ja vaikeasti hoidettavia. Tyypillistä on, että syrjäytyminen alkaa varhain.

Lasten kasvatus on tietenkin vanhempien vastuulla, mutta koululla on tärkeä rooli. Koulussa on mahdollisuus estää tai pysäyttää tällainen kehitys, kun lapsen ja nuoren ympärillä on moniammatillinen osaajien joukko.

Siinä tärkeässä työssä onnistuminen näkyy niissä Pisa-tuloksissakin.

Ja Suomi pysyy maailman onnellisimpana maana.