Syksyistä jurnuttamista raumalaisista aiheista

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Helle jatkui liian pitkään. Pää pehmeni entisestään, koskapa kolumnin kirjoittaminen yhdestä aiheesta on mahdoton urakka. Onneksi tekee mieli sanoa jotakin useammasta yksittäisestä puheenaiheesta.

Eniten raumalaisia nyt puhuttavat ne liikenneympyrän kaktukset. Joillekin kelpaavat, useimmille eivät.

Taiteilija Tapio Haapala on siis onnistunut erinomaisesti. Taiteen tärkein tehtävä näet on herättää keskustelua puolesta ja vastaan.

Kuulun kaktusten ihailijoihin. Piirrossarja Pasilassa se yksi poliisi varmaan sanoisi omana kommenttinaan: Jännää, aika jänniä tuommoiset kaktukset.

Taas kerran on pakko todeta, että nykyraumalaiset ovat kaiken uuden ja erilaisen tuomitsevia sarvijaakkoja. Onkohan olemassa paikallinen luupäisyyden geeni, joka periytyy raumalaisissa polvesta polveen ja ajast aikaan?

Rauman kansalaisopisto on aloittanut syyskautensa. Ohjelmaan mahtuu taas paljon monenlaista. Hyvä niin.

Mutta, mutta: kielten tai esitelmien kohdalla Rauman kieli puuttuu aivan kokonaan. Kuitenkin kaupungin itse painattamissa paidoissa ylimpänä komeilee kissankokoisin kirjaimin Oma Kieli.

Mihin se on kaupungin kansalaisopiston tarjonnasta unohtunut?

Nortamo-Seor, missä tekin piileskelette? Kielen vaalimistyönne kaipaa toimenpiteitä!

Raumalaisista aiheista, kielestä, tekijöistä tai kulttuurista ei ole minkäänlaista pulaa. Aiheita on vaikka millä mitalla, kaupunki, sen menneisyys ja nykyisyys on niitä pullollaan.

Tarvontorin uuden kauppakeskuksen ympärillä taannoin pitkään vellonut väittely sitä vastoin on kokonaan vaiennut. Tämä voi toki johtua siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua odotellaan saapuvaksi ennen joulua.

Rauman kaupungin ja Skanska Oy:n rakennussuunnitelmista ja niiden yleisötilaisuuksista on kuitenkin kulunut jo pari-kolme vuotta, joten keskustelun sisällön päivittäminen on paikallaan. Paljon on nimittäin virrannut vettä….ei nyt sentään Rauman kanalissa, mutta kaikissa muissa kuuluisissa vesiväylissä.

Yleisökeskustelussa on kokonaan unohtunut muualla Suomessa esille noussut teema, nimittäin se, että nettikauppa on tosissaan alkanut jyrätä kivijalkamyyntiä historiaan.

Piipahdin kesän aikana etelä-Suomen vilkkaammissa kaupungeissa, ja trendi näytti selvältä. Hämeenlinnan keskustassa on yksi entinen kauppakeskus kokonaan tyhjillään ja Kouvolassa puoliksi autio. Hyvinkäällä sama kehitys oli vallalla jo pari vuotta sitten, en tiedä, onko tilanne muuttunut.

Älkää nyt sanoko, että Porin Puuvilla sai juuri tunnustuksen Suomen menestyneimpänä. Hinta naapurissa oli se, että keskustan kävelykatu on kuivunut myymälöistä, ja kyseisen Yrjönkadun päässä sijaitseva tori autioitumassa entisestään.

Jos Amazon huhujen mukaan rantautuu Suomeen, nettimyynnin trendi voimistuu entisestään.

Olisiko syytä päivittää raumalaissuunnitelmia hyvissä ajoin ennen katastrofia? Nykykaavailuissa Tarvontorille on tulossa 40–50 pientä liiketilaa.

Rakentamaan ei kuitenkaan päästä vielä ainakaan vuoteen. Siinä ajassa vaatteiden, korujen, kirjojen, levyjen ja monen muun tuotteen myynti siirtyy varmuudella yhä korostetummin verkkokauppaan.

Rauman kanalista muuten vanhaa kliseetä lainatakseni: Ihminen on päässyt kuuhun, mutta Kanaliamme ei saada ruohoista siistiksi. Niittokone juuttuu pohjaan. Tai vettä on liian vähän. Tai sitten liian paljon. Kanali on jäässä. Tai kärsä on kipeä.

”Jos Amazon huhujen mukaan rantautuu Suomeen, nettimyynnin trendi voimistuu entisestään.”

Kirjoittaja on raumalainen tietokirjailija