Taas kokoomus vastustaa oppivelvollisuuden pidentämistä

Oppivelvollisuuden pidentäminen avaa nuorelle pääsyn toisen asteen koulutukseen, ja sitä kautta työelämään. On monesti todettu, että pelkkä peruskoulutodistus ei riitä työelämän vaatimuksiin.

Yli 15 prosenttia peruskoulun käyneistä jää vuosittain ilman ammatillista koulutusta. Nuorille oppivelvollisuuden pidentäminen tarjoaa luontevan polun ammattiliseen kouluttautumiseen.

Tämä ei käy kokoomukselle. Historia siis koulutuksessakin toistaa itseään. Kokoomus vastusti kiivaasti 1970-luvun alussa luotua nykyistä peruskoulujärjestelmää. Se mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille. Kokoomuksen leimasi uudistuksen tasapäistämistempuksi, kun varattomankin perheen lapselle avautui tie kouluttautumiseen.

Oppivelvollisuuden pidentäminen, jonka Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo nyt toteuttaa, oli jo kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johtaman hallituksen pöydällä. Hallituksessa Sdp:n ajama valmis uudistusesitys kaatui kokoomuksen vastustukseen. Tästä syystä oppivelvollisuuden pidennysestys ei päässyt eduskunnan käsittelyyn.

Silloinkin sosialidemokraatit näkivät, että oppivelvollisuuden pidentämisellä on myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Kokoomusjohto puhuu oppipolun pidentämisen sijasta nuorten yksilöllisestä täsmätuesta.

Ne ovat kuitenkin jääneet kokoomuksen hallituskausina tekemättä, koska edelleen noin 10 000 peruskoulun päättänyttä jää ilman ammatillista koulutusta, ja he ovat näin syrjäytymisvaarassa.

Kataisen hallitusjaksolla (2012) kokoomustaustainen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki asiantuntijoiden kanssa nuorten syrjäytymistä estävän ”toivotaan kirjan”. Tämä ”täsmätoimi” hautautui saman tien, kun kaatui oppivelvollisuuden pidennyshankekin.

Pentti Välimaa