Taideteos vai kiipeilyteline?

Kirjoittaja pitää teoksensa karsinoimista naurettavana.
Kirjoittaja pitää teoksensa karsinoimista naurettavana. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Olivatko Kaunisjärvenpuiston Punaiset portaat taidetta ja miksi?

Klassinen kysymys siitä, mikä määrittelee taiteen, osuu niihin hyvin. Rakennusosafragmentti joka tuettu minimalistisin ratkaisuin, maalattu punaiseksi ja tökätty puiston laitaan...

Portaat eivät todennäköisesti kaikkien mielessä koskaan mieltyneet taideteokseksi vaan kiipeilytelineeksi.

Vastausta kysymykseen mitä taide on, tai mikä sitä on, lienee tuskin olemassakaan.

Suoraan nurmen seasta maasta kiertyvät portaat olivat muun muassa vapautta kuvaava ja ilmentävä teos. Nyt ne on suljettu naurettavaan karsinaansa ja nurmikkokin on korvattu krouvilla sepelillä. Portaat eivät enää kierry maasta kuin elävä kasvi, vaan tönöttävät aidatussa louhoksessa kuin tönkköjalkainen rampa.

Siltikin ainoa syy, miksi Punaiset portaat eivät enää ole taidetta, on se, että me niin koemme.

Portaat tuottivat joillekin suurta huolta. Olin jo pariin otteeseen onnistunut perustelemaan miksi ne eivät ole vaaralliset, vaan pedagoginen teos.

On kohtalon ivaa, että nyt kutsu katselmustilaisuuteen Kaunisjärvellä osui juuri samaan hetkeen, kun itse olin Uotilan kansakoulun suojeluyrityksen pyörteissä jo niin pahoin etten päässyt paikalle.

Lopputuloksesta tuli karkea fiasko. Aita on poistettava ja nurmikko palautettava.

On vähemmän naurettavia tapoja estää pikkulasten pääsy sinne vahingossa. Toinen vaihtoehto on poistaa koko teos.

Ketään sponsoriani unohtamatta katson tällöin, että minulla on oikeus saada portaat takaisin haltuuni. Ne olivat vaikeat ja hitaat puurtaa ja valmistamiseen upotin myös rahaa koko pitkän työkesän palkkani.

Kaunisjärvenpuiston turvallisuusasioissa on muutakin suhteetonta. Samalla kun vaarallisen näköiset mutta harmittomat portaat pilattiin turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja kaupungin toimilla, niin vain kymmenen metrin päässä komeilee ääriturvaton, erehdyttävästi aitaa muistuttava ankkalammikon kaide.

Vain yksi soitto Tukesille ja kaupunki rakentaa feikkiaidan suojaksi turvaverkon.

Punaisten portaiden problematiikka vaatii oman ratkaisunsa. Ellei portaiden suojaamisen suhteen ole mitään kompromissia löydettävissä, ne tulisi siis luovuttaa takaisin minulle.

Tiedä sitten rakentaako niistä jonkinlainen ”kenotafi” jonnekin muualle, vaiko myydä huutokaupalla grillimakkaran kera?

Esa Luukko

”Lopputuloksesta tuli karkea fiasko. Aita on poistettava ja nurmikko palautettava.”