Valtion tulisi kaivaa taskujaan, jotta maahanmuuton kasvua voitaisiin rahoittaa.
Näin täräytti hallintotieteiden tohtori, kuntatalousguru Eero Laesterä tällä viikolla.
Laesterän mukaan maahanmuuton rahoittaminen olisi investointi, josta hyötyy lopullisesti koko maa.
Esitys on rohkea avaus varsinkin nykyisissä poliittisissa oloissa.
On vaikea kuvitella, että se saisi vastakaikua ainakaan nykyhallitukselta. Silti Laesterän esille nostama asia on tärkeä.
Suomessa syntyneitä on paljon vähemmän kuin kuolleita, ja kehitys vain kiihtyy.
Toisaalta taas maahanmuutto on ollut plussalla. Tosin suurimmat keskittymät ovat suurissa kaupungeissa, tuo Laesterä esiin Kaksin julkaisussa Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.
Maahanmuutto olisi kuntagurun mukaan kuitenkin pystyttävä saamaan työelämän hyödyksi, työperäiseksi maahanmuutoksi.
Samalla tämä olisi vastaus työvoima- ja osaajapulaan Suomessa. Osittain se voisi vahvistaa myös syntyvyyttä.
Suuri osa Suomea tyhjenee parhaillaan muuttoliikkeen myötä. Asukasluku on pienentynyt 2010-luvulta saakka yhteensä 230 kunnassa.
Vain harvat ja valitut ovat onnistuneet kääntämään tappiollista asukaslukua positiiviseksi. Samaan aikaan tappiokunnissa väki on vanhemmanpuoleista.
Se tarkoittaa Laesterän mukaan sitä, että ainoa vaihtoehto on palvelurakenteiden sopeuttaminen.
Aina on tiivistettävä palveluverkkoa, kun vain voidaan, tämä opettaa. Päätöksentekijät ovat vain Laesterän mukaan eri mieltä.
”Kun pidetään palvelurakenne ennallaan, varmistetaan kunnan vetovoima ja se, että juuri minun kuntaani alkaa tämän vuoksi muuttaa entistä enemmän asukkaita muista kunnista, joissa on samanlainen palvelurakenne”, hän kuvailee päättäjien ajatuksenjuoksua.
Ytimekäs oppi on, että palveluita pitää vahvistaa, ei lisätä seiniä. Päiväkodeista ja kouluista löytyy potentiaalia tiivistää, koska lapsimäärä vähenee.
Esitetyt näkemykset haastavat ajattelemaan. Kunnilla on etsikkoaika hyvinvointialueiden jälkeen.