Tarpeiden paljous usein vaikea pala

Kunnalliset investoinnit harvoin herättävät sellaista kuohuntaa kuin pienen Pyhärannan päiväkotipäätös.

Asia on ollut kaksi vuotta avoimena, eri vaihtoehtoja on palloteltu mutta ratkaisua ei vielä ole löytynyt.

Sen sijaan tuloksena on ollut poliittisia ristiriitoja, suurimman ryhmän hajoaminen ja kiivasta some-keskustelua.

Pyhärannalla rahat ovat tiukalla, koska rahareikiä on muitakin kuin yksittäinen päiväkoti.

Investointijonossa odottaa toinen kallis hanke, kunnallisen vedentuotannon kuntoonlaitto.

Ongelman ydin on talous. Se kasvattaa päätösten vaikeusastetta ratkaisevalla tavalla. Tämän ongelman kanssa Rauman pieni naapurikunta ei ole ollenkaan yksin.

Raumalla investointeja on niin paljon, että jono ulottuu nurkan taakse ja ylikin.

Kaupunginhallitus teki kirveshommia, kun se pätki jonoa sieltä täältä. Enemmänkin olisi voinut.

Yksittäisiä kohteita poistettiin, mutta esimerkiksi suurhanke Karin kampukseen ei ollut valmiutta kajota.

Näyttää siis siltä, että suuri vapaa-ajan ja koulutuksen keskus nousee kaupunkiin, hinnasta ja maksukyvystä huolimatta.

Eurajoella sopu on löyhemmässä, näyttää valtuuston budjettikokousten alla. Valtuustolle esitetään 4,7 miljoonan euron summaa ensi vuoden rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Hankkeita on mahdollista jopa aikaistaa, kuten kunnanhallitus päätyi esittämään Laitakarin vierasvenesataman kohdalla.

Vahva taloudellinen asema siloittaa tietä ja tekee päätöksenteon kuntapäättäjille astetta helpommaksi kuin naapureissa.

On selvää, että tarpeita on maailmassa aina enemmän kuin mahdollisuuksia toteuttaa niitä. Siksi tarvitaan tiukkaa priorisointia.

Se on kunnallisten luottamushenkilöiden tehtävä. Heidän on perehdyttävä laajasti tarvittaviin hankkeisiin, valittava niistä järjestyksessä tärkeimmät – ja lopuksi kuunneltava kritiikki siitä, ettei yhteinen rahakirstu riitä täyttämään kaikkien toiveita.