Johtajalla on näkyvä ja tärkeä rooli yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. Johdettavan organisaation erikoisalan tunteminen, eli substanssiosaaminen, helpottaa yleensä johtajan työtä, mutta muuten johtajalta vaadittavat taidot ja ominaisuudet ovat yleisiä – eikä niihin kaikkiin saa oppeja koulussa.
Tärkeintä on se, että johtajan oma motivaatio on kunnossa, muuten on vaikea motivoida tiimiä ja markkinoida organisaatiota ulospäin. Uutta johtajaa rekrytoidessa on syytä selvittää hakijan motiivit.
Henkilö, joka haluaa vaikuttaa, tehostaa toimintaa ja parantaa yhteiskuntaa hakee johtajaksi, koska siinä asemassa vaikutusmahdollisuuksia on yleensä enemmän kuin tiimin jäsenenä. Tällainen henkilö yleensä pystyy motivoimaan myös muita.
Monet henkilöt haluavat valtaa, jota johtajan positiossa on tarjolla. Tämä tavoite ei välttämättä tarkoita, että henkilö olisi huono johtaja, mutta riskinä on, että tällainen johtaja alistaa tiiminsä oman egonsa kasvattamiseen.
Suurempi palkka houkuttaa myös monia, ja on aivan pätevä osasyy kokeilla siipiään johtajan pestissä. Taloudellinen korvaus ei kuitenkaan voi olla hakijan tärkein motivaattori.
Urheilussa huippuosaajien kuten Teemu Selänteen tai Lionel Messin ei ole tarvinnut siirtyä johtotehtäviin paremman palkan toivossa. Monilla huipputekniikan aloilla erikoisasiantuntijoiden merkitys firman menestykseen on suurempi kuin johtajalla.
Taitava johtaja mahdollistaa huippuosaajien urapolut ja motivaation ylläpitämisen myös ilman, että näiden täytyy hakeutua johtajaksi – oman pätevyysalueensa ulkopuolelle.
Kannustava johtaja luottaa alaisiin ja antaa alaisille päätösvaltaa omaa työtään koskevissa asioissa. Parhaisiin tuloksiin yleensä päästään, mikäli alaiset voivat luottaa pomon tukevan heitä, vaikka he joskus sössivätkin. Organisaatio ei kehity, jos virheistä ja onnistumisista ei voida keskustella avoimesti.
Motivoiva johtaja antaa yrityksen toiminnalle suunnan ja merkityksen. Jokainen haluaa tietää, miksi minä näitä hommia teen ja mitä merkitystä työllä on organisaatiolle ja yhteiskunnalle. Merkityksen ymmärtäminen kannustaa tiimiä ajattelemaan itse ja jakamaan ideat johtajan kanssa.
Hyvä johtaja ei tuhoa tiimin motivaatiota ja valtavaa potentiaalia autoritäärisellä käskytyksellä ja raskaalla valvonnalla, joka työllistää tiimin. Hyvä pomo varmistaa oikean kurssin kuuntelemalla, osallistumalla ja hyvän viestinnän avulla.
Hyvä esimies yrittää palkata itseään fiksumpaa väkeä, koska heidän avullaan tiimin yhteiset tavoitteet on helpompi saavuttaa. Hyvän johtajan ei tarvitse olla joka alan asiantuntija, koska organisaatiossa jokainen tiimin jäsen on oman alansa tähti ja erityisosaaja.
Jääkiekossa ja yrityksissä tulokset riippuvat yleensä kaikista tiimin jäsenistä. Hyvä johtaja ymmärtää, että ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”, kuten Veikko Lavi laulussaan toteaa.
Karismasta johtajantyössä on paljon hyötyä, sitä on tosin vaikea määritellä tai opetella. Joillakin ihmisillä sitä vain on, täytyy kateellisena todeta. Karisman takana on yleensä vetoava persoona, jolla on jotakin mystistä positiivista energiaa.
Onneksi täydellisen johtajan ei tarvitse olla täydellinen, koska pienet virheet tekevät johtajastakin inhimillisen.
Antti Roine