Terveellisyystrendi alkaa jo näkyä ruokatilastoissa

Suomalaiset syövät edelleen paljon lihaa, keskimäärin melkein 80 kiloa vuodessa. Se on niin sanotun luullisen lihan määrä. Jos ajatellaan kypsää syötävää lihaa, saa luvusta pudottaa puolet pois.

Lihankulutuksemme on lisääntynyt melkoisesti. 20 vuotta sitten söimme keskimäärin 67 kiloa, 50 vuotta sitten vain 50 kiloa luullista lihaa vuodessa.

Käänne näyttäisi tapahtuneen. Lihan kokonaiskulutus laski viime vuonna noin puolitoista kiloa edellisvuodesta, samalle tasolle kuin vuonna 2016.

Eniten syömme yhä sianlihaa, 31 kiloa vuodessa. Sianlihan kulutus kuitenkin väheni viitisen prosenttia. Tämä trendi näyttää jatkuvan.

Lähivuosina siipikarja ottanee ykköspaikan, sillä sen kysyntä kasvaa tasaisesti. Viime vuonna söimme nokkaa päälle noin 27 kiloa broileria.

Viljaa kulutimme viime vuonna henkeä kohti suunnilleen saman verran kuin lihaa, noin 81 kiloa. Se oli reilut kaksi kiloa enemmän kuin edellisvuonna.

Viljassa on nähtävissä samanlainen trendi kuin lihassa.

Vehnän kulutus laski hieman, terveellisenä pidetyn kauran taas nousi reippaasti.

Nuorten raitistumisesta puolestaan puhuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Thomas Karlsson.

Tällaisen trendin hän tarjoaa selitykseksi siihen miksi alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat kannattivat tiukinta alkoholipolitiikkaa THL:n ja Alkon torstaina julkistamassa kyselyssä.

Mitä enemmän itse juo, siitä väljempää ja liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa itse myös toivoo, tulkitsee Karlsson.

Suomalaisille sopii kyselyn mukaan perinteinen malli, että viinat ostetaan Alkon myymälöistä. Melkein yhdeksän kymmenestä vastaajasta pitäisi väkevien alkoholijuomien myynnin jatkossakin Alkon yksinoikeutena.

Viinien myynti ruokakaupoissa kävisi sen sijaan puolelle vastaajista. Tämä vaatimus sai lisäpontta, kun niin sanottujen A-oluiden tuominen marketteihin ei lisännyt alkoholiongelmia.