Tiekartta liikenteen vuoteen 2020

Eikö kukaan enää suunnittele, kun aina vaan tehdään tiekarttoja, kysyi nimimerkki Entinen suunnittelija tekstarissaan. Hyvä huomio.

Ihan uudesta villityksestä ei kyse ole, sillä jo vuonna 2009 kielitoimiston sanakirjan toimitus kertoi, että perinteisen merkityksen lisäksi ”tiekartalla tarkoitetaan nykyään laajemmin jonkinlaista pitkän aikavälin suurimittaista suunnitelmaa”.

Autoalan tiekartta vuoteen 2040 julkaistiin maanantaina. Tämä Autoalan Keskusliiton laatima tiekartta kuvaa eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa.

Se onkin iso kysymys ainakin autoalan, kuluttajan ja ilmaston kannalta.

Suuret rakennemuutokset ovat aina uhka ja mahdollisuus.

Selvältä näyttää, että liikenne sähköistyy. Autoala ennakoi, että vuoteen 2025 mennessä yli 40 prosenttia uusista autoista on ladattavia.

Niiden hankintahinnan arvioidaan lähenevän vähitellen polttomoottoriautojen hintaa.

Autoala arvioi, että vuosikymmenen lopussa Suomen liikenteessä olisi jo yli 600 000 ladattavaa autoa. Hallituksen tiekartassa puhutaan 700 000:sta.

Kovaa kädenvääntöä tullaan käymään siitä, kuka vaadittavan latausverkoston maksaa.

Isoa kuvaa on aina hyvä katsoa. Liikenne sähköistyy, mutta tällä tietoa Suomessa on vuonna 2030 käytössä vielä reilusti yli kaksi miljoonaa polttomoottorilla kulkevaa henkilöautoa.

”Autokannan kierto on Suomessa yli 20 vuoden mittainen. Käyttövoimamurros on looginen evoluutio, ei nopea ja hallitsematon revoluutio,” kuvasi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Varsinkin hyväkuntoiset uudehkot autot on järkevää pitää liikenteessä, eikä niiden omistajia pidä kohtuuttomasti rangaista lisäveroilla.

Tavaraliikenteen tulevaisuutta ovat sähkön lisäksi kaasu ja vety, mutta tärkeä sijansa on myös uusiutuvalla dieselillä. Tässäkin muutokset ovat kuitenkin hitaita.

Linja-autoissa, etenkin paikallisliikenteessä, vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä lisääntynee nopeammin.