Toimialajohtaja Helin vastaa asumispalvelujen kilpailutuksesta Saloselle sekä Petterssonille ja Lovenille

Kristiina Salosen ”Ei myytävänä Raumalla” sekä Sari Petterssonin ja Merja Lovénin ”Palveluseteli on toimiva vaihtoehto” kirjoitukset antavat aiheen muutamaan tarkennukseen.

Kirjoitukset liittyvät sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltyyn lupaan valmistella asumispalvelujen kilpailutusta yksityisten palveluntuottajien kanssa solmitun pitkän ja hyvin toimineen sopimuskauden lähestyessä loppuaan.

Tähän ei liity mitään dramatiikkaa. Kirjoituksissa annetaan ohjeita, varoitetaan vaaroista ja tarjotaan yrittäjäjärjestöltä koulutusta kaupungin viranhaltijoille. Kiitoksia ehdotuksista.

Jotta ei aiheuteta tarpeetonta huolta palvelujen käyttäjissä ja heidän läheisissään, on hyvä katsoa aihepiiriä kokonaisuutena, ei uhkakuvista tai yksittäisistä hankintamuodoista käsin.

Rauman kaupunki haluaa edistää käytettävissä olevin keinoin kuntalaistensa hyvinvointia ja järjestää nykyisin voimassa olevien lakien mukaiset palvelut niitä tarvitseville kunkin henkilökohtaiseen tarvearvioon perustuen. Palvelujen tarvearvioon sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan sisältyy myös lakisääteinen velvoite henkilön itsensä ja läheisen näkemyksen huomioon ottamiseen. Kunnan tulee myös turvata pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvvs ellei muutokseen ole erityisen perusteluta syytä. Palvelujen kilpailutus ei ole tällainen syy. Yksinomaan yllämainittujen lehtikirjoitusten perusteella näkemyksen muodostaminen kilpailutuksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista perustuu siis ainakin osin puutteellisiin tietoihin.

Mitä enemmän samankaltaisia palvelujen tarvitsijoita on, sitä enemmän tarjoutuu oman kunnan alueella vaihtoehtoja.

Esimerkiksi muistisairauksien vuoksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevilla on ollut jo pitkään mahdollisuus saada apua kaupungin omien hoivakotien, kahden yksityisen hoivakotikumppanin tai palvelusetelin avulla usean muun palvelujentuottajayrityksen kautta.

Olemme valinnet päätöksentekijät EU-parlamenttiin, missä laadittu hankintadirektiivi sitoo Suomea. Olemme valinneet päätöksentekijät eduskuntaan, missä on valmisteltu hankintalain Suomea velvoittavat säädökset. On totta, että hankintalain soveltamisen alkuaikoina on ilmennyt eri kunnissa ylilyöntejä, joista on opittu. Alkuaikoina kaikilla paikallisilla, pienillä palvelujentuottajilla ei ollut riittävää osaamista tarjousten laadintaan tai tarjotun yksikön kustannukset olivat niin suuret, että kilpailutuksissa hävittiin. Näin on tapahtunut monilla paikkakunnilla, ei vain Raumalla lähes kymmenen vuotta sitten toteutetussa kilpailutuksessa.

Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Nyt elämme uudistetun hankintalain aikaa. Hankintalaki mahdollistaa varsin joustavat käytännöt ja eri kuntien ratkaisuista on kertynyt paljon hankintaosaamista. Keskeistä on edelleenkin kaikkien tarjoajien tasapuolinen kohtelu, minkä vuoksi paikallistoimijat saavat samaan aikaan kilpailutukseen liittyvät tiedot kuin muutkin toimijat. Laissa on myös kirjauksia siitä, miten voidaan vähentää hankintatoimintaan liittyviä hallinnollisia tehtäviä, mikä on palvelujen järjestäjää ja valvojaa ajatellen oleellista.

On syytä pitää myös niin sanotusti puurot ja vellit erillään. Useilla paikkakunnilla esiin nousseet ongelmat hoivan toteutuksessa eivät sinällään liity kilpailutukseen, vaan palvelujen tuottajaorganisaatioiden toteuttamaan työn organisointiin sekä laadittujen sopimusten ja säädösten noudattamiseen tai sen puutteeseen. Valitsemistaan riskeistä toimijat kantavat oman vastuunsa. Rauman kaupunki monen muun kunnan tavoin tarkentaa omia yksityisen sosiaalipalvelujen valvontavelvoitteeseen liittyviä käytäntöjään.

Kilpailutusten perusteella yksityisten toiminnan laatua epäiltäessä on syytä huomata, että myös julkisessa toiminnassa on laatuongelmia. Kilpailutusasiakirjoihin sisältyy nykyisin jo hyvin paljon suoraan sopimusasiakirjoihin siirrettäviä palvelujen laatukriteereitä, jolloin palvelujentuottajien erillisiä laatulupauksia ei välttämättä edes tarvita. Me Raumalla pidämme vahvuutenamme työstään ja sen kehittämisestä innostunutta henkilöstöä ja johtoa. Toiminnan kokonaislaatua ja tuloksellisuutta ohjaamme ja valvomme sertifioidun ISO 9001:2015 laatujärjestelmän avulla.

Kunta palvelutarpeen arvion tehdessään, määrittää henkilölle hoidon ja palvelun linjat. Näistä lakisääteisistä palvelujen järjestämis-, valvonta- ja palvelutarpeen määrittämistehtävistä kertyy esimerkiksi tehostetun palveluasumiseen kustannuslisä, mitä ei näy ollenkaan yksityisen toimijan kustannuksissa. Kustannukset koostuvat siis tehtävistä, joita voi ainoastaan viranomainen tehdä. Tämä on hyvä tietää, ennen kuin suoraviivaisesti vertaillaan yksityisen ja julkisen toimijan kustannuksia.

Jos yksityisen kustannukset olisivat samat kuin kunnan reaalikustannukset, ei yksityiseen toimintaan olisi tarvetta.
Gerontologina olen vuosia kantanut huolta erityisesti iäkkäiden ihmisten palveluiden negatiivisesta uutisoinnista. Ei tarvitse olla maisteri eikä erityisasiantuntija nähdäkseen sen, että hoivaorganisaatioissa sattuu ja tapahtuu, eihän ihmiset siellä muuten asuisikaan. Kaikki vastoinkäymiset eivät perustu huonoon hoitokulttuuriin ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen. On totta, että joissakin normaalivalvontaamme kuuluvissa yksiköissä on nostettu keskusteluun henkilöstön vaihtuvuus ja tarve tarkentaa työnjakoja. Asiakasnäkökulmasta katsoen vaihtuvuutta on myös omassa toiminnassamme mm. vuosilomien, koulutusten, sairastumisten ja kiireellisistä tehtävistä johtuvien työn organisointitarpeiden vuoksi.

Hyvä sana kauas kuuluu, paha kahta kauemmas. Epäkohdista on syytä ilmoittaa viranomaisille. Toivonkin julkisuudessa epäkohtien sijaan runsaasti kirjoituksia ja radio-ohjelmia hyvistä palvelukokemuksista ja yhteisen sävelen löytämisestä asiakkaan ja hoitajan tai lääkärin välillä, myös inhimilliset kommellukset kuuluvat aihepiiriin. Näin me yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että meillä olisi riittävästi työstään motivoituneita ammatillisia ja riittävä määrä alalle hakeutuvia nuoria opiskelijoita, aikuisopiskelijoita ja alan vaihtajia. Teemme Rauman sotessa kovasti työtä, jotta saisimme edes kohtuullisen määrän sijaistyövoimaa, lähinnä lähihoitajia tulevaan kesään.

Satu Helin
Toimialajohtaja, Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala