Tukikohta tai ei, Suomesta tulee aktiivinen Nato-maa

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat keväällä USA:n presidentti Joe Bidenin Naton merkeissä. Arkistokuva: Oliver Contreras

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kohautti tiistaina. Hän esitti puolueensa kesäkokouksessa, että Suomen pitäisi tavoitella sotilasliitto Naton tukikohtaa.

Suomen on oltava aktiivinen avainpeluri Natossa, Mykkänen perusteli.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo piti realistisempana, että Suomi hakisi pysyvän tukikohdan sijaan Nato-esikuntaa tai osaamiskeskusta.

Tukikohta, esikunta, osaamiskeskus. Ei niillä lopulta kovin suurta eroa ole. Joka tapauksessa Suomesta on tulossa aktiivinen Naton jäsenmaa.

Natolta ei osteta turvallisuuspalveluja. Kun saa, pitää myös antaa.

USA:n Suomen-suurlähettiläs Douglas T. Hickey sanoi, ettei Nato sijoita Suomeen mitään, mitä suomalaiset eivät tänne itse halua.

Suomen kuitenkin odotetaan tekevän oman osansa Pohjois-Euroopan ja Baltian puolustamisessa Venäjää vastaan.

Vasemmistoliitto on kokoomuksen kanssa eri linjoilla. Puheenjohtaja Li Andersson vastasi heti, ettei Suomeen haluta Naton tukikohtia tai joukkoja.

Muiden puolueiden ensireaktiot olivat maltillisempia. Esimerkiksi pääministeripuolue SDP ei sulkisi tukikohtia pois.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ei pidä hyvänä ”someäänestyksen” järjestämistä asiassa. Hän kehottaa odottamaan rauhassa, kunnes Suomi on Natossa.

Jäsenyys vaatii kaikkien 30 Nato-maan hyväksynnän. Tähän mennessä 23 on sen tehnyt. Jäljellä ovat vielä Tshekki, Kreikka, Espanja, Portugali, Slovakia, Unkari – ja Turkki.

Viime mainittu pelaa kovaa peliä asettamalla omia reunaehtojaan.

”Käymme tarvittavaa keskustelua Turkin kanssa. Kuun lopulla on seuraava Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiestapaaminen, jossa käydään läpi Madridissa sovittuja asioita. Odotamme, että Turkki hoitaa oman osansa ilman turhia viivytyksiä”, sanoi Kaikkonen tiistaina Länsi-Suomelle.