Turha kiire pois kesäliikenteestä

Korona sai meidät huolehtimaan toisistamme, auttamaan ja välittämään.

Kunpa sama asenne välittyisi myös kesäiseen liikenteeseen, niin teillä kuin vesilläkin.

Huolehditaan toisista ja pidetään turvavälit.

Kulunut viikko oli tieliikenteessä synkkä.

Keskiviikkoillan ja torstai-illan välisen vuorokauden aikana kahdeksan ihmistä menetti liikenteessä henkensä.

Kuolemaan päättyneissä onnettomuuksissa oli mukana niin henkilöautoja, raskasta kalustoa, moottoripyöriä kuin polkupyöriäkin.

Tilastojen mukaan päivä oli mustin viiteentoista vuoteen.

Suomen koko liikennehistorian surullisin päivä oli maaliskuussa 2004, jolloin Konginkankaalla linja-autoturma vei 23 ihmisen hengen ja lisäksi 14 loukkaantui.

Talven liukkaat kelit tuovat haasteensa mutta tilastollisesti kesät ovat osoittautuneet vaarallisemmiksi.

Liikennevahinkoja sattuu eniten kesäkuukausien aikana.

Suvisin teille tulee autojen lisäksi paljon kevyttä liikennettä. Nopean liikenteen seassa suhaa pyöräilijöitä ja mopoilijoita.

Osa autoilijoista ottaa ajokkinsa käyttöön vain suvisin ja tuntuma ajamiseen palautuu vasta vähitellen.

Kesäautoina teillä on katsastuksista huolimatta menopelejä, joiden tekniikka ja turvallisuus ei ole ihan viimeisen päällä.

Pitkät valoisat illat ja kuivat tienpinnat antavat vaarallisen turvallisuudentunteen.

Nopeus nousee helposti yli sallitun. Poliisi onkin jo ilmaissut huolensa kaahailun lisääntymisestä.

Ylinopeudet ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Kesästä nauttiessa myös tarkkaavaisuus saattaa hetkeksi herpaantua ja sekunti voi olla pitkä aika. Siinä ehtii tapahtua paljon.

Miten me saisimme iskostettua korona-säntillisyyden myös liikenteeseen.

Kysymys on pitkälti asenteista. Kaahaava ohittelija ei matka-ajassa montaa minuuttia säästä, mutta aiheuttaa vaaraa niin itselleen kuin toisille autoilijoille.

Ja useinhan se on niin, että syytön osapuoli kärsii kaikkein eniten.