Turvallista ruokaa perhetiloilta

Suomalainen ruoka tuotetaan puhtaassa maassa ja ympäristössä. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi talvi puhdistaa pellot taudeista ja tuholaisista.

Viileä, valoisa kesä antaa puolestaan ruualle makua.

Suomessa ei typistetä lintujen nokkia, eikä sikojen saparoita. Kananmunat ovat salmonellavapaita, joten esimerkiksi kakkutaikinaa voi huoletta maistella raakanakin.

Vuonna 2018 Suomessa oli noin 49 200 maatilaa, joista luomuotiloja oli noin 4 600. Maatilojen keskipeltoala oli noin 45,4 hehtaaria.

Työtä suomalainen ruoka antaa yli 300 000 suomalaiselle.

Meidän oma ruokamme tuotetaan lähellä ja sen tekijät tunnetaan. Ruokatuulia haistelevat tietävätkin, että on trendikästä suosia lähellä tuotettua ruokaa.

Lähiruoka säästää myös tunnetusti luontoa.

Ruoka herättää intohimoja ja mielipiteitä. Meistä jokaisen täytyy syödä joka päivä, ja mielellään vielä useamman kerran päivässä.

Maun lisäksi ruoka on aina myös kustannuskysymys.

Kotitalouksien menoista ruokakauppaan kannetaan tänä päivänä noin 11 prosenttia.

Ruokaan käytettävä rahamäärä on laskenut vuosikymmenien saatossa. Vielä 80-luvulla ruokamenojen osuus oli noin 20 prosenttia.

Ruokaturva on oleellinen osa tämän päivän huoltovarmuutta. Koronakevät osoitti konkreettisesti, mitä huoltovarmuus on, ja miten hienosti suomalainen elintarvikeketju tuottajalta teollisuuden ja kuljetuksen kautta kauppaan saakka toimii.

Pieniä puutteita kaupoissa oli hetkittäin, mutta muutoin ruokaa oli tarjolla kriisistä huolimatta normaaliin tapaan ja hintaan.

Suomalaista ruokaa tuotetaan, jos sille on syöjiä. Kuluttaja päättää, mitä ostoskoriinsa valitsee.

Hyvää Suomesta -merkki lihapaketin, maitopurkin tai myllytuotteen kulmassa on pieni, mutta voimakas signaali kotimaisuudesta.

Kotimainen ruoka on paitsi hyvää syöjälleen niin pieni, mutta merkittävä valinta yhteiskunnallisesti.