Tuulivoimaselvityksissä vakavia puutteita

Kirjoittaja on löytänyt runsaasti argumentteja, joilla hän vastustaa tuulivoiman rakentamista Suomeen.
Kirjoittaja on löytänyt runsaasti argumentteja, joilla hän vastustaa tuulivoiman rakentamista Suomeen. Kuva: Esa Urhonen

Sanomalehti Länsi-Suomessa Lumituulen toimitusjohtaja oli taannoin kovasti huolissaan tuulivoiman kehittämisestä.

Miksi hän ei ole huolestunut siitä, että tuulivoiman rakentamisluvat ovat jo pitkään perustuneet muunnetulle totuudelle, lobbaukselle ja tuulipuistojen vaikutusalueilla asuvien oikeuksien väheksynnälle?

Jos tällainen venkoilu päätöksillä loppuu, niin asia on silloin niin kuin sen pitääkin.

Olen tuulivoima-asioissa törmännyt asioihin, jotka ovat muokanneet vanhasta tuulivoiman kannattajasta tuulivoiman vastustajan.

Vääriä perusteita päätösten tueksi

Tuulivoima-ala on antanut ymmärtää, että kuntaan myllyt olisivat suuri työllistäjä ja toisivat kiinteistöveroja. Näin ei ole. Koneistot ja rungot rakennetaan enenevässä määrin ulkomailla. Myllyn pystytys kestää rutinoidulta ”iskuryhmältä” muutaman päivän.

Paikallisten työksi jää vain puiden kaato, muutaman sorakuorman ja betonin toimittaminen työmaalle. Laitosten kunnossapito- ja huoltotöihin on omat firmansa, jotka vain käyvät lyhyillä tarkastuskäynneillä.

Myllyjen käytön ohjaus tapahtuu etätyönä ja sekin monesti ulkomailta. Vaikka laitokset ovat kalliita, vain osa rakenteista on verotettavaa kiinteistöä.

Äänimittauksia tehdään desibelimittareilla käyttäen A-painotettuja suodattimia (dB(A)), jotka jäljittelevät ihmiskorvan äänen suodatusta.

Korva aistii värähtelyenergian äänenä taajuuksissa, jotka alkavat 20 Hz:stä ja ulottuvat 20 000 Hz:iin asti. Vaikka tuulimyllyjen melumittaukset osoittavat, että melu pysyy sallituissa rajoissa, myllyjen vaikutusalueella asuvat ihmiset kokevat melun häiritsevänä. Miksi on näin? Myllyt tuottavat värähtelyjä hyvin laajalla värähtelytaajuuksien alueilla.

Kuuloaistein havaitsemattomat värähtelyt eli kuuloalueen ulkopuolisten taajuusalueiden värähtelyt jäävät huomiotta. Juuri matalataajuisiin värähtelyihin ihmiskeho reagoi hyvin voimakkaasti. Näillä taajuuksilla kudokset ja sisäelimet resonoivat ja solutoiminta häiriintyy aiheuttaen pitkävaikutteisena sekä fyysisiä että psyykkisisä sairauksia.

Sallittuja melurajoja dB(A) on lobattu ylöspäin, vaikka kokemukset myllyjen vaikutusalueilta osoittavat tarvetta melurajojen laskemiseen.

Maavärinä jätetään kokonaan huomioimatta

Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maavärinää ei oteta ympäristövaikutusten selvityksissä huomioon ollenkaan, vaikka sen tiedetään vaikuttavan eläimiin karkottavasti ja aiheuttavan alueella laiduntavissa nivel- ja luustomuutoksia. Varmaa on, että yli sadan metrin pituisen ”seipään” päässä ”nykivästi” pyörivä ”vippuri” aiheuttaa varressa värinää, joka vipuvarren kautta välittyy maahan.

Myllyjen lupia on haettu ja ympäristövaikutustutkimuksia tehty pienille myllyille, mutta toteutusvaiheessa myllyjen koko on kasvanut ja haittavaikutukset lisääntyneet merkittävästi.

Myllymiehet sanovat korkeiden myllyjen uppoavan maastoon ns. maastopeiton ansiosta. Uskon, että lähipuuston taakse myllyt voivat jäädä, mutta maastomuodot tuskin peittävät pyöriviä siipiä, joiden kärjet ulottuvat yli 200 metrin korkeudelle. Läntisen Suomen alueilla taitaa vain maan pallomainen muoto häivyttää myllyt näkyvistä.

Lintuselvityksissä huomattavia puutteita

Lintuselvityksissä löytyy merkittäviä puutteita.

Esimerkiksi tiedän selvitykseen kirjoitetun, että myllyjen vaikutusalueella ei ole merikotkia, vaikka kaikki paikalliset tietävät näiden lintujen olevan päivittäinen näky alueen taivaalla.

Luontoselvityksissä on yleensä merkittäviä puutteita.

Havainnekuvissa myllyt on piilotettu photosoppaamalla mm. valkeiden poutapilvien joukkoon, niin että kuva muistuttaa piilokuvaa.

Konsulttifirmojen selvitystyöt ovat paksuja kirjallisia teoksia. Sivujen määrän ja värillisen ilmiasun uskotaan vaikuttavan päätöksentekijöihin enemmän kuin tutkimusten laadullisen tason.

Tuulivoiman saamat syöttötariffit ja muut avustukset nostavat kuluttajalta perittyä sähkön hintaa. Meille sähkön kuluttajille on oleellista se mitä kulutettu kWh maksaa. Se, mikä osuus maksusta on energiasta, verosta, perusmaksusta ja siirtomaksusta, ei helpota maksamista yhtään. Tuulialan saamat avustukset päätynevät enimmäkseen veron osuuteen. Lisäksi suuri osa avustuksilla tehdyistä voitoista valuu maamme rajojen ulkopuolel-le.

Sillai oikke