Tyhmää kansaa höynäytetään

Vuonna 2016 Saksa toi maahan noin 77 miljardia tonnia maakaasua (mcm). Primaarienergiaksi muutettuna tämä tarkoittaa noin 1 155 TWh, josta sähkön tuotantoon käytettiin vain noin 10 prosentin verran.

Mikäli Saksa haluaisi korvata maakaasun tuonnin kokonaan vaikkapa ydinvoimalla, niin tämä edellyttäisi noin 80 Olkiluodossa nyt toimintansa aloittavan OL3:n kokoisen voimalaitoksen rakentamista. Ei siis tunnu kovin realistiselta.

Sähköä Saksa tuotti maakaasun avulla vain noin 100 TWh:n verran. Tällainen energiamäärä taas syntyisi seitsemällä OL3:n kokoisella voimalaitoksella. Tämä voisi olla jollain tavalla realistinen vaihtoehto, mutta ei muuta tilannetta kovin äkkiä.

Sähkön kuluttajat sekä Suomessa että muualla Euroopassa maksavat Saksan energialaskua. Vielä korona-aikana maakaasun keskihinta oli noin 20 euroa per MWh. Ukrainan sodan jälkeen hinta on ollut haarukassa 65–100 euroa megawattitunnilta.

Kun aiemmin Saksa maksoi maakaasusta noin 2 miljardia euroa kuukaudessa, niin vuoden 2022 alusta hinta on sitten pikku hiljaa viisinkertaistunut. Puolessa vuodessa lasku on kasvanut noin 50 miljardilla eurolla ja tämä selittänee osittain myös Uniperille vuoden 2022 aikana syntyneet jättitappiot.

Saksa on tämän vuoden aikana maksanut maakaasusta noin 50 miljardia euroa enemmän jollekin ja jonnekin. Ovatko kaikki rahat menneet Putinin taskuun, sitä sopii kysyä?

Käsittääkseni Saksan maakaasua on tullut myös Pohjanmereltä. Esimerkiksi Norja ja Iso-Britannia ovat suuria maakaasun tuottajia. Tosin määrät eivät vedä vertoja Venäjälle.

Lienee selvää, että Putin ei ole yksin päässyt nauttimaan maakaasun kohonneesta hinnasta. Mutta varmaa on ainakin se, että suomalaiset ovat päässeet mukaan talkoisiin ja saaneet maksaa saksalaisten energialaskua. Ylisuuresta sähkön pörssihinnasta on mennyt ensin 90 prosenttia Saksan kansantalouden tukemiseen ja samalla on ylläpidetty Putinin sotataloutta sekä pönkitetty Norjan ja Iso-Britannian energiateollisuutta.

Joku fiksu voisikin sanoa meistä suomalaisista, että kylläpä taas hölmöä kansaa jymäytetään. Kaikki tämä on johtunut EU:n alueella harjoitetusta energiapolitiikasta, jossa sähkön kuluttajahinta on sidottu pörssissä noteerattuun maakaasun hintaan.

Kannattaa huomata, että tänä aikana sähkön tuotantokustannukset eivät ole juurikaan nousseet.

EU pyrkii ohjaamaan jäsenmaittensa energiantuotantoa ja hinnoittelua. Hyvä näin, mutta Iso-Britannia ja Norja eivät ole EU:n jäseniä. Ne voivat sitten hyvällä syyllä ja hyvällä omallatunnolla käydä EU-maiden kukkarolla.

Oman erikoisen tapauksensa muodostaa Turkin valtio, jolla ei itsellään ole maakaasutuotantoa nimeksikään. Vuonna 2017 venäläinen kaasuyhtiö Gazprom vei Turkkiin noin 195 miljardia kuutiota maakaasua.

Mitenkähän Suomen ja Ruotsin mahtaa käydä Nato-äänestyksessä? Mitä tuumaa Turkin diktaattori Erdogan, kun Putin päättää kääntää maakaasuhanan kiinni? Venäjän toimittaman maakaasun korvaamiseksi Turkki kun tarvitsisi noin 210 OL3:n kokoista voimalaa.

”Kannattaa huomata, että tänä aikana sähkön tuotantokustannukset eivät ole juurikaan nousseet.”

Jouni Suominen

FT, KT