Tykkiväki sentään muisti raumalaisten sotaanlähdön

Jatkosodan aikaisen Rauman Patteriston eli II/KTR 5:n perinnekilta järjesti viime perjantaina pienimuotoisen juhlahetken sen muistoksi, että raumalaisten miesten jatkosotaan lähdöstä on kulunut 80 vuotta. Hyvin järjestetty tilaisuus oli koruton ja vastasi erinomaisesti tarkoitustaan. Ikävä vaan, ettei muistotykillä puhuneen henkilön puhetta tuulessa juurikaan kuullut.

Raumalaisten pääjoukko läksi jatkosotaan 23. ja 24. kesäkuuta 1941. Urheilukielellä sanottuna avauskokoonpanoihin kuului noin 1 100 nuorta raumalaismiestä. Heistä noin 200 joutui antamaan henkensä isänmaan vapauden puolesta.

Raumalla on useita maanpuolustustyötä tekeviä seuroja, mutta pientä patteriston perinnekiltaa lukuunottamatta muut seurat eivät ilmeisesti ole nähneet runsaan tuhannen miehen sotaanlähtöä muistamisen arvoiseksi asiaksi.

Tuntuu ihmeelliseltä, ettei paikallinen Sotaveteraaniyhdistys millään tavalla muista asiaa. Samoin kummeksuttaa paikallisen Patriaseuran passiivisuus. Seura pitää itseään jonkilaisena alan kattojärjestönä ja perinnetyön tekijänä, mutta raumalaisten sotaanlähtöä ei tämäkään seura noteeraa. Käsittämätöntä.

Koronalla voi asioita puolustella, mutta se ei riitä. Esimerkiksi veteraanipuistossa tai vanhalla rautatieasemalla olisi ihan hyvin voinut pitää asian tiimoilta ulkoilmatilaisuuden. Kuten tykkiväki teki omalla muistohaupitsillaan.

Sen lisäksi, että lähes 1 100 miestä lähti sotaan, toimi Raumalla jatkosodan aikana – ja myös jo talvisodan aikana – sotasairala, numeroltaan 7. Sen potilaspaikkoina olivat paitsi varsinainen Steniuksen sairaalla, yhteislyseo, Karin koulu, Tarvosaaren koulu, Poselli, Seminaarinmäki ja Uudenlahden vanhainkoti. Raumanlinnassa työskenteli vuoden 1940 syksyllä perustetun suojeluskuntapiirin esikunta ja Seminaarinmäellä oli saksalainen varuskunta. Muistamisen aihetta siis olisi riittämiin.

Hyvääkin perinnetoiminnasta sentään kuuluu. Kevättalvella kertoi paikallinen lehti, että Lapissa on teon alla lappilaisten sotaveteraanien matrikkeliteos. Keväällä lappilaiset ovat kuuleman mukaan perustaneet hanketta varten oman veteraaniperinteen yhdistyksen. Näin saadaan lappilaisten sotatie tallennettua jälkipolville. Kiitos siitä hankkeessa mukana oleville.

Raumalla ei viime sodissa olleista ole matrikkelia tehty. Olisikohan nyt paikallisten maanpuolustusseurojen aika tarttua asiaan vaikkapa yhteishankkeena. Työ olisi varmasti vaivan arvoinen.

Maaselän veteraanin poika