Työntekijän huono asema karkottaa osaajat Oma lähilukio on turvallinen valinta

Eräät poliittiset tahot haluavat heikentää työntekijän asemaa, mutta asiaan liittyy myös ammatillisten osaajien näkökulma, joka helposti unohtuu.

Tietyissä piireissä ei ymmärretä, että emme elä suljetussa yhteiskunnassa, vaan työvoima liikkuu varsin vapaasti erityisesti EU:n alueella.

Työntekijän asemaa parannettiin sotien jälkeen vuosikymmeniä ja sen avulla hyvinvointia yhteiskunnassa lisättiin merkittävästi. Nyt on tullut huolestuttavia merkkejä toiseen suuntaan.

Esimerkkinä tästä on, kun MTV3:n haastattelussa ensihoitaja kannusti sairaanhoitajia lähtemään Ruotsiin, koska siellä työntekijän asema on parempi.

Sairaanhoitajista suuri osa on harkinnut siirtymistä töihin ulkomaille paremman palkan ja alan paremman arvostuksen perässä. Elinkustannuksiinkin verrattuna sairaanhoitajien palkkataso on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin.

Työntekijöitä ei voi pakottaa hyväksymään mitä tahansa työehtoja, koska siitä seuraa vastareaktio eli työntekijät siirtyvät parempien työehtojen piiriin vaikka maata vaihtamalla, ja sitä ongelmaa ei voi ratkaista edes ulkomaisella halpatyövoimalla.

Osaajat siirtyvät sinne, jossa on tarjolla hyvät työsuhde-edut.

Varsinkin nyt olisi erityisen tärkeää huolehtia työntekijän asemasta ja olisi suotavaa ymmärtää, että osaavasta työvoimasta täytyy pitää kiinni.

Pertti Salo

Eurajoki

Peruskoulun päättöluokan oppilaiden kodeissa aletaan jo pohtia ensi kevään jatkovalintoja. Yli puolet ikäluokasta tähtää lukioon.

Oppivelvollisuusikärajan noston mukanaan tuoma maksuttomuus kattaa syksystä 2022 alkaen jo lukion kaksi ensimmäistä vuosiluokkaa. Samanaikaisesti maksuttomuuden kanssa on lukioissa otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Ne kannustavat opiskelijoita vaikuttamaan nykyistä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Omasta lukiosta tulee pienten kuntien päättäjille entistäkin tärkeämpi elinvoimatekijä SOTE-asioiden siirtyessä pois hyvinvointialueille 1.1.2023. Esimerkiksi kuntaan muuttoa harkitseville yrittäjille ja heidän työntekijöilleen on tärkeää saada lukiokoulutus lapsilleen omalta paikkakunnalta.

Kuluvan lukuvuoden erikoisuutena ovat pieniin lukioihin ympäri maata sijoitetut vietnamilais- ja uzbekistanilaisopiskelijat. Heitä on tällä hetkellä vain noin 15, mutta syksystä 2022 lukumäärä moninkertaistuu. Kaikki ovat opiskelleet suomen kielen lähtömaassaan.

Sadat tuhannet kehittyvien maiden nuoret opiskelevat anglosaksisten maiden lukioissa ja korkeakouluissa. Finest Future High School -projekti on kääntänyt osan tästä lahjakkaiden virrasta Suomeen. Koska Suomen oppimistulosten on Pisa-koulusaavutusvertailuissa todettu olevan hyvin tasaiset kautta maan, nämä ulkomaiset opiskelijat on sijoitettu pääosin maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniin lukioihin.

Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 174 lukiota kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Tämä on noin puolet Suomen lukioista. Jäseneksi otettaessa opiskelijamäärä saa olla korkeintaan 150.

Pienissä lukioissa ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista.

”Pienissä lukioissa ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta.”

Henkilökohtaisesti pienissä ryhmissä ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama. Pieni lukio on turvallinen valinta.

Jukka O. Mattila

Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys ry