Maailmanjärjestys repeilee nyt poikkeuksellisilla tavoilla.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Terroristijärjestö Hamas lietsoi hyökkäyksellään Lähi-idän sotatilaan. Maanantaina epäilty terroristi ampui kaksi ruotsalaista jalkapallojoukkueen kannattajaa kuoliaaksi Brysselissä. Viime viikolla Suomen viranomaiset kertoivat epäilevänsä sabotaasi-iskua Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen ja tietoliikennekaapeliin. Tiistaina kerrottiin, että myös Viron ja Ruotsin välinen tietoliikennekaapeli on vaurioitunut.
Konfliktit koskettavat entistä lähemmin myös suomalaisia nyt, kun terrorismia kohdistuu naapurimaahan Ruotsiin ja kriittistä infrastruktuuria hajoilee selittämättömästi Suomen aluevesillä.
Syyllistä Suomenlahden sabotaaseihin ei ole virallisesti nimetty, mutta epäilykset kohdistuvat Venäjään. Sillä olisi iskuihin kykyä ja motiivi.
Satakunta ja Rauman seutu ovat kriittisessä asemassa Suomen energiahuollossa. Olkiluodon ydinvoimalassa tuotetaan uuden yksikön myötä jopa kolmannes Suomen sähköstä. Rauman sähköasema on valtakunnan tärkeimpiä, ja samaan solmukohtaan liittyvät myös Ruotsiin johtavat ja sähkömarkkinoille erittäin tärkeät siirtokaapelit.
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi Länsi-Suomen haastattelussa (17.10.), että Satakunnassa energiasabotaasin toteuttaminen olisi vaikeampaa, mutta sen vaikutukset olisivat toteutuessaan suuremmat kuin Suomenlahdella. Tynkkysen mukaan ydinvoima lisää uhan pelkokerrointa.
Viranomaisten, yritysten ja kansalaistenkin pitää ottaa lisääntyneet uhat tosissaan. Mekaanisten sabotaasien lisäksi pitää varautua kyberhyökkäyksiin. Suojelupoliisin mukaan Suomi on varautunut kriittisen infrastruktuurin suojeluun hyvin, ja se näkyi myös viranomaisten reagoinnissa Suomenlahden sabotaasiin.
Vaikka uhkakuvat käyvät yhä konkreettisemmiksi, pelolle ei pidä antaa sijaa. Suomalainen yhteiskunta selviytyy uhista, kun se suhtautuu niihin rauhallisesti, rationaalisesti ja varautumista osoittaen.