Uudistus, johon ei usko ihan riitä

Usko hyvinvointialueisiin on kortilla, kun uudistuksen voimaantuloon on aikaa alle viisi kuukautta. Näin voi päätellä kuntaväelle tehdyn kyselyn perusteella.

Valtuutetuista ja kuntajohtajista yli puolet on sitä mieltä, että valmiudet toteuttaa hyvinvointiuudistusta ovat heikot. Kyse tässä on nimenomaan kuntien ja kaupunkien valmiuksista.

Vähintään hyvänä valmiutta piti vain 17 prosenttia valtuutetuista ja vain 5 prosenttia kunnanjohtajista.

Maakunnan tasolla katsottunakaan ei näytä hyvältä. Vähintään puolet vastanneista maakunnista arvioi, että kunnilla on heikot valmiudet uudistaa.

Sen sijaan itse alueiden valmiudet arvioitiin hieman valoisammin kuin kuntien valmiudet.

Tulokset eivät tosin silti olleet kovin hyviä. Noin 40 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointialueiden valmiudet heikoiksi, 25 prosenttia hyviksi ja 33 prosenttia neutraaliksi.

Vaikuttaa siltä, että kuntatasolla ei uskota omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Valmiustilaa pidetään heikkona ja arviot toteutuksesta eivät ole optimistisia.

Kysely ei kuitenkaan paljastanut, mitkä ovat kuntatasolla suurimmat huolenaiheet. Niitä on kuitenkin helppo veikata.

Hyvinvointialueet eivät missään nimessä ole valmiita, kun kello lyö keskiyötä vuodenvaihteessa. Rakentaminen on kesken niin organisaatioiden kuin varsinaisen palvelutarjonnan tasolla. Moni jännittää, toimivatko edes tietojärjestelmät.

Ruohonjuuritason toimivuuden ohella tulevat vielä niin sanotut suuret kysymykset. Sellainen on esimerkiksi kuntatason ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö.

Minkälaiseksi muodostuu kunnan rooli, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät laajemmalle aluetasolle? Paljon puhutaan esimerkiksi ongelmien ennaltaehkäisystä.

Kaatuuko tämä ennakoiva työ vain kuntien niskaan vai osallistuuko siihen myös alue? Onko sillä riittävää kannustinta siihen?

Merkille pantavaa kyselyssä oli, että hallituspuolueiden valtuutetut olivat kriittisempiä sekä kunta- että aluetason valmiuksiin ajaa uudistus maaliin.

”Omiin mahdollisuuksiin ei uskota”.