Uusi tapa osallistua on varsin tervetullut

Rauma ottaa tänä vuonna ensi askeleensa kohti osallistuvaa budjetointia.

Sillä tarkoitetaan kaupunkilaisten ideoita, joista parhaat toteutetaan kaupungin rahoilla.

Rauma lähtee liikkeelle maltillisesti, onhan kyse ensimmäisestä kerrasta ja vasta kokeilusta.

Itse osallistuminen on asukkaan kannalta vasta välillistä: osallistujina ovat kolmen luottamuselimen jäsenet.

Nämä ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kukin saa käyttöönsä 10 000 euroa viedäkseen eteenpäin toivomaansa ja hyväksi katsomaansa hanketta.

Vuoden mittaisessa kokeilussa on tarkoitus harjoitella, kerätä kokemuksia - ja lopulta vakiinnuttaa uusi tapa.

Jatkossa kenties rahan saajat ja kohteet vaihtuvat vuosittain, ja asukkaiden ideariihi pyörii laajemminkin.

Kokeilua pidemmällä on pääkaupunki Helsinki, jossa meneillään on osallistuvan budjetoinnin Oma- stadihanke (HS 21.1.).

Siinä Helsingin kaupunki jakaa yhteensä 8,8 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen.

Ehdotusten kirjo onkin ollut laaja, ja kuten arvata saattaa, kaikkea ei kyetä toteuttamaan.

Ihmiset ovat ehdottaneet muun muassa frisbeegolf- kenttiä, skootti- ja skeittauspuistoa, lintutornia ja kirsikkapuiden istuttamista.

Raumalaisittain mielenkiintoa saattaisi herättää yksi Helsingissä esillä oleva ehdotus: tekoluotojen rakentaminen valkoposkihanhille.

Kaikki ideat ovat paikallaan, joilla hanhien aiheuttamia ulostehaittoja saadaan vähennettyä.

Osallistuvan budjetoinnin etuna on, että se nimensä mukaisesti antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua itse ja suoraan.

Rahanjaon myötä se tarkoittaa myös vallan jakamista muille kuin päättäjille. Kaikki ei tule vain ylhäältä annettuna vaan aidosti asukkailta itseltään.

Tämä uudistus on varsin tervetullut myös Raumalle. Kokeilu toivon mukaan onnistuu, ja siitä tulee pysyvä käytäntö.