Uusiutuvalle etanolille on kasvava kysyntä

Kun tankkaamme bensiiniautoamme, teemme hiilijalanjäljen valintaa. Ostamme etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilisen bensiinin osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälki on saatava pienemmäksi. Samalla etanolin osuus nousee. Tammikuussa 2018 EU:n parlamentti asetti sen prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

EU on myöhässä. Eniten autoilevassa Yhdysvalloissa etanolia tuotetaan jo vauhdilla, joka oli viime vuonna juuri samaa 12 prosentin luokkaa kuin EU:n tuleva tavoite.

Uusiutuva etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai silloisista öljykriiseistä.

Kehitystyötä tarvittiin 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin fossiiliöljyn rinnalle. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki mahdolliset biomassakasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Tutkittavina olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta eteläisestä energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja on Yhdysvallat, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on maailman etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksi politiikassaan energiaviljelyä ennustamalla, että se vie peltoa ja että sen seurauksena ruoan hinta maailmalla nousee.

Ennuste osui harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 300 dollaria vuonna 1960 ja 192 dollaria vuoden 2018 alussa. Yleisimmän etanoliviljan maissin hinta laski puolestaan 250:stä 163 dollariin tonnilta.

Etanolin nousu maailmalla jatkuu. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan.

Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta.

He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema uusi biojalostamo Kotkaan. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa sekä Uruguayssä viljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista (Brassica carinata) uutettua ja Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on energiaviljelyn ja biopolttoaineiden merkittävimpiä viime vuosien löytöjä.

Puhtaasti siitä valmistetulla, sataprosenttisella biokerosiinilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012.

Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaamistahan oli pidetty ilmastokamppailulle kaikkein ongelmallisimpana.

Energiaviljely ja uusiutuva etanoli etenevät maailmalla. Kasvavasta kysynnästä pitävät huolen sekä autot että paisuvan matkailun lentokoneet.

”Etiopiansinappi on energiaviljelyn ja biopolttoaineiden merkittävimpiä viime vuosien löytöjä.”

Veli Pohjonen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa