Uutisista saa vinon kuvan maailmasta

Uutisten kautta välittyvä maailmankuva on kärjistynyt, sanoi journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali Länsi-Suomen verkossa maanantaina julkaistussa uutisjutussa.

Pakko on myöntää väite todeksi.

Lienee syytä heti perään korostaa, ettei nyt puhuta tarkoituksellisen vinosta journalismista.

Saati valeuutisista.

Raumalaislähtöinen Uskali näkee länsimaisten uutiskriteerien painottavan kriisejä, sotia ja onnettomuuksia.

Näin se menee. Ulkomaan uutiset eivät anna koko kuvaa maailmasta.

Liian vähälle huomiolle jää hidas ja etenkin positiivinen kehitys, jota tapahtuu kaiken aikaa, kaikilla ilmansuunnilla.

Vaikkapa se, miten elintaso nousee Afrikassa tai Kiinan vaikutusvalta kasvaa, saattaa jäädä kevyelle raportoinnille, koska Suomessa ulkomaan uutisoinnissa seurataan enimmäkseen Eurooppaa ja USA:ta.

Rakenteellinen ongelma on tiedossa, mutta merkittävää muutosta ei ole näköpiirissä.

Kiinnostavuus on entistä tärkeämpi uutiskriteeri – ja data kertoo kiistatta, mitä lukijat haluavat.

Toimituksissa tiedetään hyvin, että ulkomaan aiheista lukijoita kiinnostavat selvästi eniten ne, jotka ovat meitä maantieteellisesti lähellä tai jotka ovat meille ennestään tuttuja.

Se näkyy tietotoimistojen tarjonnassa ja siinä, mitkä STT:n jutut uutisvirrasta tähänkin lehteen valikoituvat. Tai siinä, mihin harvoihin maihin media toimittajiaan lähettää. Ilmiö on maailmanlaajuinen.

Koronakriisin aikana median välittämä maailmankuva on kaventunut.

Koronan varjoon on jäänyt entistä enemmän merkittäviä kansainvälisiä uutisia. Ne eivät ole mahtuneet lehtien sivuille tai uutislähetyksiin.

Sama tosin pätee kaikkeen uutistyöhön. Nopeaa muutosta tähän ei ole näköpiirissä. Lahjomaton data osoittaa, että myös paikallisesti koronauutiset ovat yhä kaikkein luetuimpia.

Vasta historiantutkimus pystyy osoittamaan, mitä kaikkea meillä jäi sokeaan pisteeseen pandemian ajasta, Uskali sanoi. Gradu- ja väitöskirjan aiheista lienee runsaudenpulaa.