Vaaleissa kansa veti kotiin päin

Ensimmäiset aluevaalit osoittivat, että näillä vaaleilla oli aivan oma luonteensa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastusalan ihmiset olivat ehdokkaista hyvässä huudossa.

Äänestäjät ympäri Satakuntaa asettuivat myös tiivisti oman paikkakunnan ehdokkaiden taakse.

Voimansa näyttivät muun muassa euralaiset ja eurajokelaiset, joiden paikkaosuus suhteessa asukaslukuun oli kokoaan suurempi.

Etukäteen oli toki selvää, että Pori ja Rauma maakunnan suurimpina keskuksina tulevat napsimaan eniten paikkoja.

Raumalle tosin olisi voinut käydä aluevaaleissa paremminkin. Raumalaisia ehdokkaita pääsi läpi aluevaltuustoon 11.

Kokoonsa nähden kaupunkiin olisi ollut mahdollista tulla parikin lisää paikkaa.

Valta ei toisaalta valunut Poriinkaan. Viime syksynä sellainenkin skenaario oli esillä.

Jos äänet olisi jaettu kuntavaalituloksen perusteella, olisi Pori saanut peräti 41 valtuustopaikkaa 69 valtuutetun aluevaltuustossa (SK 26.9.2021).

Porilaiset olisivat siinä tapauksessa voineet määrätä kaapin paikan asiassa kuin asiassa. Olettaen siis, että puoluerajojen ylittäminen ei olisi ongelma porilaispäättäjille.

Toisin kävi. Porilaiset ehdokkaat edustavat aluevaltuustossa 28 valtuutetun voimin.

Aluevaltuustojen aloittaessa on mielenkiintoista, kuinka paljon aluevaltuutetun kotipaikka vaikuttaa päätöksentekoon.

Aluevaltuustossa edustajat kuuluvat johonkin puolueryhmään. Se on suomalaisessa politiikassa ensisijainen yhteistyön muoto.

Esimerkiksi vaalien jälkeiset luottamuspaikat jaetaan puolueiden vaalimenestyksen perusteella.

Aluepäättäjillä on edessä heti isoja päätöksiä. Hyvinvointialueelle pitää muun muassa valita johtaja sekä luoda strategia.

Oman puolueen tahto ja oman kotipaikkakunnan etu voivat joskus olla ristiriidassa keskenään.

Mitä silloin tekee aluepäättäjä? Vetääkö kotiin päin vai mennä puoluepohjalta? Ei käy aluevaltuutettua kateeksi.