Vaaleissa äänestäjien kuluttajasuoja on koetuksella. Pari huomiota yrittäjän silmin. Ay-taustaiset ehdokkaat ovat ottaneet vaalisloganikseen Sipilän hallituksen aikana käyttöön otetun kiky-maksujen siirron takaisin yrityksien kontolle, vaikka juuri ay-liike lakkoilee Suomeen noin 6 prosentin palkankorotukset ja julkiselle sektorille siihen muutama prosentti päälle.
Suomi oli jo ennen näitä palkankorotuksia kallis maa erityisesti niillä aloilla, jossa yrityksen laskutus perustuu työntekijöiden tekemiin työtunteihin eikä automatisoitujen koneiden.
Esimerkkejä näistä aloista ovat kiinteistönhoito, taloushallinto, vanhusten- ja sairaiden hoito muutamia mainitakseni.
Miksi työtunnin velotus sitten on niin korkea? Suurin syy on se, että yritys joutuu maksamaan työntekijälle niin paljon tekemättömästä työstä. Minulle sopii vallan mainiosti kiky-maksun siirto takaisin yrittäjien maksettavaksi, jos lopetetaan pekkaspäivät (12 per vuosi ja aika ajanut niistä jo ohi), juhla- ja arkipyhäkorvaukset (8–12 per vuosi riippuen miten ne sijoittuu kalenteriin), julkisen puolen ylipitkät lomat (38 vrk per vuosi kun yksityisellä 30 vrk) ja entisaikojen jäänne lomaraha (ennen lomaltapaluuraha).
Tähän kun vielä lisää sen, että työntekijä on keskimäärin 19 vuorokautta palkallisella sairaslomalla, niin tajunnette sen, ettei työviikon lyhennyskään neljään vuorokauteen viikossa ole kovin suuressa suosiossa työnantajayritysten keskuudessa, joiden määrä onkin laskussa.
Toinen vasenta laitaa kiitäviä ehdokkaita kiihottava teema on ”julkisesti listaamattomien yritysten verovapaat osingot”. Teen paljastuksen. Niitä ei ole!
Nimittäin jos yrittäjän omistama yritys tekee voittoa, maksaa se siitä veroa 20 prosenttia. Kun hän nostaa osinkoja, lätkäistään siihen vielä 7,5 prosentin ennakonpidätys päälle, jolloin veroa on peritty 27,5 prosenttia.
Mielestäni jo aika tuntuva summa. Valtaosa maksettavista osingoista on satasia vuodessa ja vain kourallinen yrittäjiä pystyy nostamaan sen 150 000 euroa osinkoa vuodessa, joka on katto.
Jos näiden pienten osinkojen nostajat olisivat järkeviä, niin sataset kannattaisi maksaa palkkana, koska harvoin heillä palkkavero menee yli 27,5 prosentin. Isojen osinkojen saajat todennäköisesti jättävät osan osinkoista nostamatta tai siirtävät toimintansa yrittäjäystävällisempään maahan.
Siinä sitten veronkorotusta vaatineet Marin & co ihmettelevät luu käsissään, miten tässä näin kävi ja velkavuori jatkaa kasvuaan.
Jyrki AaltonenYrittäjä, Säkylä