Ammattikoulusta valmistuu edelleen liikaa nuoria suoraan työttömäksi, todetaan opetusministeriöstä Ylen tekemässä asiaa koskevassa jutussa.
Samaa tarinaa kertovat myös tuoreet tilastokeskuksen tilastot, joiden mukaan vuonna 2021 noin 15 prosenttia ammattitutkinnon suorittaneista oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.
Tilanne tuntuu jopa vähän oudolta, koska työvoimapulaa tuntuu olevan alalla kuin alalla. Ammatillisesta koulutuksesta työllistyminen vaihtelee toki vahvasti koulutusalojen, sukupuolen ja valmistumisesta kuluneen ajan mukaan.
Tilastokeskuksen tilastot kertovat myös sen, että tekniikan alalla opiskelee reilu kolmannes kaikista nuorista ammattiopiskelijoista, joten muita koulutusaloja matalampi työllistymisaste lisää ilmiön yhteiskunnallista painoa.
Käytännössä tekniikan alan ammatillista koulutusta tarjotaan paljon, ja se on erityisesti monelle nuorelle pojalle helppo valinta.
Vaikka teollisuudessa on töitä, tulee koulutuksen vastata entistä tarkemmin työmarkkinoiden tarpeita. Sen lisäksi on huolehdittava siitä, että tutkinnosta valmistuvalla nuorella on hankittuna riittävä osaaminen. Osaamisen hankintaa ei voi sälyttää yritysten niskaan.
Nuori joutuu ammatinvalinnan eteen melko nuorena, noin 15–16-vuotiaana. Vain harvalla on tuolloin aidosti tiedossa se, mitä aikuisena haluaa tehdä.
Yleensä ensimmäinen yhteishaku tehdään joko vanhempien tai kavereiden mielipiteiden perusteella. Moni ajautuu alalle, joka ei sittenkään tunnu omalta. Se taas vaikuttaa opiskelumotivaatioon, taitojen omaksumiseen ja sitä kautta myöhemmin myös työllistymiseen.
Onneksi nykyään opintojen suuntaa voi vaihtaa niin moneen kertaan kuin itse haluaa. Kaikenlainen opiskelu on aina hyödyksi, vaikka ala ei tuntuisikaan omalta. Tärkeintä on, ettei jää paikoilleen neljän seinän sisälle.
Työelämä on myös jatkuvassa muutoksessa. Tänään emme vielä tiedä, millaisia ammatteja ja ammattilaisia tulevaisuudessa tarvitaan.