Suomalaisten liikkuminen on murroksessa tai vähintäänkin murroksen kynnyksellä. Niin yksityishenkilöiden kuin kilpailukykyämme kannattelevan tavaraliikenteen. Päästöjä on vähennettävä, mutta emme voi kuitenkaan lopettaa liikkumista. Kilpailukykymme on säilytettävä.
Henkilöliikenteessä murros on jo hyvässä vauhdissa, mutta raskaassa liikenteessä haaste on muutamaakin kertaluokkaa suurempi. Maantieteellisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien vuoksi olemme takamatkalla muihin maihin verrattuna. Logistiset kustannukset ovat muita maita suurempia ja näin kyse on kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Haastetta on myös teknologisen kehityksen, kustannuksien ja maksuhalukkuuden kanssa.
Vaikka kaikki muuten menisi kuin Strömsössä, edessä on yksi iso tulppa. Haastava kysymys uusien vähäpäästöisten kalustohankintojen osalta on kattava tankkaus- ja latausinfra. Pitkämatkaista tavaraliikennettä ei voi harjoittaa ilman sitä.
Se on erityisesti maankäyttökysymys. Tällä hetkellä nesteytetyn kaasun ja raskaalle liikenteelle soveltuvan sähkön jakeluinfrat ovat puutteellisia. Se heikentää myös yritysten investointimahdollisuuksia. Haasteen ratkominen pitää aloittaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelusta, maakuntakaavatasosta alkaen.
Jakeluinfran osalta olennaista on optimaalinen sijainti, joka ei synnytä turhaa liikennettä reiteiltä poikkeamien takia. Sen lisäksi on huolehdittava riittävästä sähkön saannista. Kuljetusalan pienyritysvaltaisuuden ja kuljetustoiminnan luonteen vuoksi yritysten itsensä hankkima latausinfra ei yleensä ole mahdollista.
Pitkämatkaisen tavaraliikenteen osalta on ensiarvoisen tärkeää yhteensovittaa latausalueiden sijainnit kuljettajien taukoalueisiin ja taukovyöhykkeisiin. Yleisesti kaupunkiseutujen sisääntuloväylillä on muutenkin suuri kysyntä taukopaikoille ja raskasta liikennettä palvelevat yön yli pysäköintialueet ovatkin useimmiten hyvin kuormittuneita. Nämä sijainnit ovat myös luontevia latausinfran ja muiden fossiilittomien käyttövoimien jakeluinfran sijoittumispaikkoja.
Hallitusohjelmassa luvataan, että tavaraliikenteelle välttämättömät taukopaikat ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko huomioidaan muun muassa maankäytön suunnittelussa. Tarkoitus on yhdessä elinkeinoelämän kanssa laatia toimenpideohjelma vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentamiseksi. Tämä on tärkeä yksityiskohtainen kirjaus, jota SKAL on esittänyt.
Jakeluinfra- sekä taukopaikkaverkostoa tuleekin tarkastella kokonaisuutena. Latausverkostoa koskevia vaatimuksia säätelevä asetus tulee edellyttämään raskaan liikenteen latausinfran toteuttamista sekä ydin- että kattavalle EU-tasoiselle TEN-T verkolle. Samanaikaisesti EU-tasolla on asetettu myös taukopaikkoja koskevia vaatimuksia. Kun vaatimuksia tarkastellaan yhtäaikaisesti, on mahdollista saavuttaa monipuolisia synergiaetuja.
Tieliikenne vastaa noin 90 prosenttia Suomessa kuljetetuista tavaratonneista. Kun tulevaisuudessa riittävä energian jakeluverkosto on olemassa, se mahdollistaa raskaalle liikenteelle siirtymän kohti vähäpäästöistä kalustoa. Taukopaikkojen ja latausalueiden yhteensovittaminen on tärkeää paitsi kuljetustalouden myös maankäytön tehokkuuden kannalta.
Anssi Kujalatoimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry