Väen vähenemisestä kärsivässä Suomessa kipuillaan koulunpidon kanssa. Kun väestö vanhenee ja vähenee, vähenevät myös verotulot.
Samaan aikaan pienenevät lapsimäärät, mikä puolestaan johtaa päiväkotien ja koulujen tyhjenemiseen.
Viime keväältä muistetaan Eurajoen päättäjien pohdinnat Rikantilan koulun ympäriltä. Keskustelun käynnisti ennuste, että koulun oppilasmäärä laskisi 12 oppilaaseen.
Aivan tähän ei päädytty, sillä Rikantilan tuorein oppilasennuste näyttää 17:ää oppilasta, seuraavat lukuvuodet 15:tä oppilasta.
Koulu säästyi, koska Eurajoen kunnanhallitus niin päätti.
Se linjasi myös, ettei ”ilman erityisen painavaa syytä” kouluun kajota tällä valtuustokaudella.
Vakavarainen runsaan 9 000 asukkaan kunta saattoi taloutensa puolesta näin tehdä.
Tärkeä keskustelu jäi kuitenkin samalla käymättä.
Eurajoella ei linjattu millään muotoa sitä, mikä kunnassa on se oppilasmäärän raja, jonka jälkeen koulunpitoa aletaan tarkastella kriittisesti.
Pyhärannalle on tarjolla mahdollisuus hieman samanlaiseen pohdintaan, jonka Eurajoki päätyi lakaisemaan maton alle.
Vajaan 2 000 asukkaan kunta tilasi raportin päiväkotiensa ja koulujensa tilanteesta, jotta se voisi suunnitella palveluidensa tulevaisuutta.
Tilakonsulttien laatimaan raporttiin sisältyy ehdotus, että kunta linjaisi rajamäärät niin päiväkodin kuin koulun pitämiseen.
Päiväkotien kohdalla esitetään, että raja olisi 15 lasta, kouluissa puolestaan 30 lasta. Rajan alittuessa edessä olisi yhdistäminen toiseen yksikköön.
Jos raja-arvoista käynnistyy Pyhärannassa julkinen keskustelu, tapahtuu se jo valmiiksi ahtaassa raossa.
Konsulttiselvitys ei anna juurikaan toivoa. Verokertymä ei riitä ylläpitämään palveluverkkoa kaikissa kolmessa kylässä.
Sinänsä Pyhäranta on oikealla asialla, että tietoa on hankittu tulevien päätösten tueksi.
Edustaa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta reagoida tilanteeseen ajoissa ja hallitusti, mieluiten avoimen keskustelun kera.