Vahva talouskunta Eurajoki on taipumassa veronkiristykseen. Kuntalaisia on verotettu samalla alhaisella tuloveroprosentilla vuodesta 2002.
Lähiviikkoina kunnan päättäjät saavat valtuustossa eteensä esityksen tuloveroprosentin korotuksesta.
On hyvin harvinaista, että yksikään kunta Suomessa pystyy pitämään verotuksensa ennallaan peräti 22 vuotta. Eurajoki on erikoistapaus.
Kunnan hyvä taloudellinen asema ei ole salaisuus. Ydinvoimakunnassa on hyviä veronmaksajia, eikä vähiten kiinteistöverojen puolella.
Kaikki verolajit mukaan laskien tuloveroista kertyy kolmannes koko potista. Kiinteistöveron osuus on huomattavasti merkittävämpi, yli 60 prosenttia.
Vielä toistaiseksi Eurajoen tuloveroprosentti on 5,36. Kunnanhallitus esittää korotusta 6,0:aan, joka sekin on vielä alhaisimmasta päästä.
Korotus ei olisi kovin suuri ja jäisi vielä reilusti alle maan keskimääräisen tason.
Kunnalla on siis hyvä mahdollisuus tyytyä vain maltilliseen korotukseen. Eurajoella on vahva tase. Se kestää kyllä, vaikka alijäämää kertyisi.
Ilman mitään korotusta kunnan talous näyttää 4 miljoonaa euroa alijäämäiseltä.
Lievällä 0,64 prosenttiyksikön korotuksella luku kaventuisi -2,5 miljoonaa euroon. Hätiköintiin ei siis ole tarvetta.
Se, että vahvakin talouskunta joutuu pohtimaan korotusta, nostaa veroerot jälleen esiin. Ne hahmottaa parhaiten euroissa.
Veronmaksajain keskusliitto vertaili vuoden 2022 lukujen valossa, mitkä ovat keskituloisen palkansaajaperheen veroerot kunnittain.
Eurajoella tyyppiperhe maksaa 1 636 euroa vuodessa vähemmän veroja kuin Raumalla.
Raumalainen perhe selviää 1 245 euroa pyhärantalaista perhettä halvemmalla. Eurajoen ja Pyhärannan välillä on jo 2 881 euron aukko.
Rauman seudun kuntien hintahaitari venyy varsin laajalle. Aika harva todennäköisesti pohtii tätä eroa jokapäiväisessä arjessaan.