Vain yksi potilas penkkiin kerrallaan

Viime vuonna korona-ajan Suomessa jäi toteutumatta arviolta 1,3 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä. Vaikka jonoa kuinka purkaa, sitä kertyy toiseen päähän koko ajan lisää.

Korona toki pahensi entisestään tilannetta, mutta kyllä jonoja on ollut jo sitä ennenkin monin paikoin, sanoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa Lännen Medialle.

Harjunmaan mukaan monilla paikkakunnilla hammashoitoa vaivaa henkilökuntapula erityisesti hoitajien osalta. Heitä on saattanut siirtyä koronatehtäviin.

Myös hoitotilat asettavat rajansa. Penkkiin ei voi ottaa kahta potilasta samaan aikaan, kuvasi Harjunmaa.

Isoissa kaupungeissa tilanne on vaikea. Jonoista uhkaa muodostua ikuisuusongelma.

Alueista pisimmät jonotusajat ovat Lounais-Suomessa. THL:n tilaston mukaan 23 prosenttia joutuu kiireettömissä tapauksissa odottamaan hammaslääkärille pääsyä kolmesta kuuteen kuukautta. Vain 44 prosenttia pääsee hoitoon alle kolmessa viikossa.

Mainittakoon, että Rauman tilanne on selvästi parempi kuin Turun.

Yksityisellä puolella hoitoon pääsee helpommin.

Mehiläisen liiketoimintajohtaja Tuomas Polttila kertoo Lännen Median uutisessa, ettei jonoja ole. Mehiläinen voisi heti ottaa asiakkaita hoitoon kymmenisen prosenttia enemmän.

Yksityinen hammashoito maksaa kuitenkin asiakkaalle enemmän kuin julkinen. Kela-korvausten leikkaaminen nosti kynnystä entisestään.

On huonompi homma, jos julkiselle ei pääse, eikä yksityiseen ole varaa.

Ongelmaa kannattaisi yrittää ratkaista molemmista päistä.

THL:n Harjunpää näkee, että käytäntöjä pitää järjestellä uudelleen ja turhia toimintoja karsia. Raumalla on saatu hyviä kokemuksia Halssi-mallista, jossa yhdellä kerralla pyritään tekemään enemmän.

Polttila tukisi enemmän palveluihin hakeutumista, palauttaisi Kela-korvaukset aiemmalle tasolle sekä kehittäisi palveluseteliä.

”On huonompi homma, jos julkiselle ei pääse, eikä yksityiseen ole varaa”